Tuokio Nicholas Collonin seurassa

”Kaikilla orkestereilla on omanlaisensa sointi.  Osan siitä tekee kapellimestari. Tavoitteeni on tuoda RSO:n sointiin kirkkautta ja valoa.” Näin kuvaili tuleva ylikapellimestari Nicholas Collon tuntemuksiaan ystäväyhdistyksen jäsenille 15.2. konsertin jälkeen järjestetyssä tilaisuudessa.

Nicholas Collonilla oli takanaan kiireinen viikko Helsingissä  orkesteriharjoituksineen, suunnittelukokouksineen ja kaksine konsertteineen. Silti häneltä liikeni kaiken päätteeksi tovi kertoa tunnelmistaan ja tavoitteistaan RSOn ystäville ennen iltalentoa Lontooseen Dennis-myrskyn keskellä.  Kapellimestarin sotisopa oli vaihtunut puuvillapaitaan ja farkkuihin, kun Collon saapui vain hetki viimeisten aplodien jälkeen RSOn ystävien seuraan yhdessä intendentti Tuula Sarotien kanssa. Vieraita  haastatteli totuttuun tapaan Heikki Valsta.

Nicholas Collonista tulee syksystä 2021 ensimmäinen ei-suomalainen RSO:n ylikapellimestari. Paineita? ”Meillä on kotimaassani vahvat siteet Sibeliuksen musiikkiin, joten minulla on aivan turvallinen tunne RSO:n suomalaisuuteen liittyvien odotusten täyttämiseksi. Haluan tutustua vielä enemmän ja paremmin suomalaisiin nykysäveltäjiin, joita tiedän olevan lukuisia. Vireillä on jo useampiakin suunnitelmia.”

Tulevalla ylikapellimestarilla on laaja ohjelmisto, jossa merkille pantavaa on huomattava määrä nykysäveltäjien teoksia, myös kantaesityksiä. ”RSO:n ohjelmistoon tulee kyllä klassisten säveltäjien kuten Beethovenin, Haydnin ja Schubertin teoksia, silti paljon myös uutta musiikkia niin suomalaisilta kuin ulkomaisilta, myös brittiläisiltä säveltäjiltä. En aio olla brittiläisen uuden musiikin suurlähettiläs vain sen takia, että olen britti. Otan sitä ohjelmistoon vain silloin, kun se on hyvää. ”

Helsingin konserttien ohjelmisto oli sekoitus uutta ja vanhaa: perjantaina Kalevi Ahon Sinfonisia tansseja ja lauantaina Mozartin balettimusiikkia oopperasta Idomeneo, molemmissa Thomas Adèsin viulukonsertto Concentric Paths ja Sergei Rahmaninovin Sinfoniset tanssit op. 35.   Collonin mielestä Rahmaninovin sävellyksistä löytyy 30- ja 40-luvun hollywoodilaiseen elokuvamusiikkiin viittaavia elementtejä. Adèsin viulukonserton solistina oli Collonille ennestään tuttu Pekka Kuusisto.

Mistä ylikapellimestareita etsitään?

Mistä Nicholas Collon löytyi? Tuula Sarotie: ”Intendentin ammattiin kuuluu koko ajan valppaasti kuunnella alan verkostoja. Jossain vaiheessa jo vuosia sitten Nickin nimi alkoi ilmestyä esiin tuon tuostakin. Itse asiassa Pekka Kuusisto oli yksi ensimmäisistä häneen viitanneista, sillä heillä oli jo hyvin sujunutta yhteistyötä takanaan. Eihän varsinaista valintaa kuitenkaan lähdetä pelkkien suositusten varassa tekemään, joten oli tarpeen saada omaa kokemusta kandidaatista. Ensivierailu RSO:n kapellimestarina oli vuonna 2017 ja orkesteri kerta kaikkiaan ihastui. Tätä valintaprosessia on kuvattu jo moneen kertaan. Se on pitkä ja monivaiheinen ja sen aikana orkesteri oli vahvasti mukana. Valinta oli kaikilta osin yksimielinen. Tämä kahden konsertin vierailu on nyt Nickin kolmas RSO-visiitti.”

Entä Nicholas Collon itse? Mikä oli hänen reaktionsa? ”Kun minulle soitettiin ja kysyttiin kiinnostusta, olin yllättynyt. Se oli jotenkin niin odottamatonta, mutta ei minun tarvinnut montakaan yötä nukkua ennen kuin päätös oli selvä. ”

Collonin oma muusikkous on alkanut noin 6-vuotiaana pianonsoitolla, teini-iässä instrumentit vaihtelivat mm. uruista alttoviuluun. Jo 10. ikävuoden tienoilta alkaen kapellimestarin rooli alkoi kiehtoa, ja 17-vuotiaana se oli menoa. Musiikin korkeakoulutuksensa hän hankki Cambridgestä, jota voisi melkein verrata Sibelius-akatemiaan. Niin monet tunnetut brittimuusikot ja kapellimestarit ovat sieltä oppinsa hakeneet.

”Onnekas Helsinki”

”Te olette Helsingissä hyvin onnekkaita. Teillä on kerrassaan upea konserttisali ja todella vahvasti sitoutunut, lojaali yleisö, joka on myös haaste kapellimestarille. Kuten orkesterit, myös yleisöt ovat kaikki erilaisia. Esimerkiksi saksalaiset yskivät herkästi, sellaista ei Helsingissä kuule juuri lainkaan. Minuun on tehnyt erityisen vaikutuksen myös se, miten täysiä katsomot ovat. Ensimmäisillä kerroilla katsoin ylös ja näin siellä rivit täynnä väkeä, sitten katsoin ylemmäksi ja siellä oli sama juttu, kunnes huomasin, että liki katon rajassakin olivat paikat täynnä. Esimerkiksi Lontoossa orkesterit eivät voi useinkaan unelmoida loppuun myydyistä konserteista. Myös se, että RSO:lla on kehyksenään yleisradioyhtiö, on monella tapaa ainutlaatuista ja arvokasta ”.

Yhteinen huoli yleisöstä

Paljon puhutaan klassisen musiikin kriisistä.  Katsomoissa on enimmäkseen ikääntynyttä yleisöä. Collonin mukaan tilanne ei ole uusi. Konserttiyleisö on jo pitkään ja kaikkialla ollut valtaosin iäkkäämpää ikäluokkaa.  ”Orkesterien on löydettävä erilaisia keinoja, joilla nuorempien ikäluokkienkin silmät ja korvat saadaan auki klassiselle musiikille. Sen kautta voidaan odottaa myös lisää keski-ikäisiä kuulijoita, kun he ovat jättäneet taakseen lapsiperheen kiireet.”

Myös Nicholas Collon itse elää parhaillaan lapsiperheen ruuhkavuosia. Perheessä on kaksi poikaa, joista vanhin häthätää kouluikäinen, ja lapsista nuorin vasta joulukuussa syntynyt tytär. Kapellimestarin matkapainotteinen ura ei ole perhe-elämän kannalta koskaan helppo. ”Kysykää vaikka vaimoltani!” Internetin ansiosta on yhteydenpito kotiin kuitenkin nykyisin mutkattomampaa, ajasta ja paikasta riippumatonta.

Ennen ylikapellimestarin tehtävän alkua syksyllä 2021 Nicholas Collon vierailee vielä kaksi kertaa Helsingissä, ensimmäisen kerran tämän vuoden lokakuussa ja toisen toukokuussa 2021.

Teksti: Ritva Männynoksa
Kuvat: Anu Karessuo