Kysyimme RSOn muusikoilta mitä musiikkia he haluavat kuunnella jouluna ja tässä vastausten toinen osa:
Tarja Angervo: Olen todella jouluihminen, mutta kysymys tuntui ensin vaikealta, koska kuuntelen melko vähän musiikkia vapaa-ajallani, mutta sitten ymmärsin palata lapsuuteni. Matkustimme perheeni kanssa paljon Keski-Euroopassa ja kotona oli valtava vinyylilevykokoelma, jonne oli varmasti tuotu Saksan tuliaisia. Joka joulu kuunneltiin saksalaisia joululevyjä, ja erityisesti yksi laulu oli suosikkini: Te lapsoset, lapsoset kiiruhtakaa (Ihr Kinderlein, kommet). Ja tämä nimenomaan saksalaisen lapsikuoron laulamana. Äitini kirjoitti muistikirjaani suomennetut sanat, koska rakastin tuota laulua niin paljon.
Jukka Nuuttila: Minulla ei ole mitään erityistä joululaulua mikä merkitsisi yli muiden. Tykkään miltei kaikista perinteisistä joululauluista, niistä tulee joulumieltä. Jouluruokia tehdessä tykkään kuunnella esim. Nat King Colen ja Frank Sinatran sekä sen tyyppisiä sokerihuurrettuja joululauluja big bändin kera hienoina sovituksina.
Jouko Laivuori: Minun ei tarvitse koskaan miettiä tätä kysymystä sekuntia kauempaa. Ehdoton ykkönen on AdesteFideles! Yksinkertainen ja kaunis. Esittäjäksi sopii kai parhaiten joku englantilainen kuoro. Onhan biisiä veikkailtu Händelin säveltämäksi, vaikka tuskin näin on.
Tomas Nuñez: Minun lempijoululauluni on Adamin O Helga Natt, Jussi Björlingin laulamana. Björlingillä on uskomaton ääni, ja orkesterisovitus ja vanha äänitys luovat tunnelman menneiden aikojen jouluista. Vaimollani on tapana herättää minut jouluaattona, syntymäpäivänäni, laittamalla tämän kappaleen soimaan, ja tuomalla kahvia sänkyyn, mikä tietenkin vain lisää kiintymystäni tähän lauluun.
Laura Vikman: Ehdottomasti White Christmas, ja esittäjinä Frank Sinatra ja Bing Crosby. Ei muuta juuri tarvitsekaan!
Arvid Larsson: Tietysti riippuu mitä osaa joulufiiliksestä olen hakemassa, mutta ensin kun ajattelin yleisjoululaulua, niin mieleen tuli vaikka Jouluoratorio tai joku hieno kuorolaulu, esim. Jul, jul, tai myös jotkut pop-biisit. Mutta sitten oli aika selvä minkä haluaisin mainita. Arne Domnérus soittaa Gunnar Svenssonin musiikkia elokuvasta Karl-Bertil Jonssons Julafton, joka on tullut Ruotsin televisiossa joka vuosi 1975 lähtien. Tässä linkki musiikkiin (KLIK).
Tommi Hyytinen: Töiden puolesta jouluinen vaskimusiikki tuo aina joulun tunnelman, sen verran joulukonsertteja on tullut vuosien aikana soitettua. Samoin Bachin Jouluoratorio ehdottomasti barokkiorkesterin soittamana. Sitten kun joulun pyhät tulevat, Adamin Oi jouluyö, ja nimenomaan Jussi Björlingin tulkintana, juhlistaa jouluaaton.
Kysyimme RSOn muusikoilta, mitä musiikkia he haluavat kuunnella jouluna, ja tässä ensimmäiset vastaukset:
Jouko Harjanne: Ehdottomasti Kiri Te Kanawan ja kuoron laulama Coventry Carol. Mennessäni esiintymään ja levyttämään Englantiin, en tuntenut tätä carolia ennestään. Laulajattaren suvereenisti esittämä laulu kosketti kovin heti ensi kuulemalla. Siitä pitäen se on ollut minulle joulutunnelman tuoja.
Helmi Horttana: Minulle ehdoton joulumielen tuoja on Jussi Björlingin laulama O Helga Natt. Muistan, että lapsena laskimme serkkuni kanssa jopa vähän huvittuneena radion ollessa päällä, montako kertaa tuo laulu tulee jouluaaton aikana Yle Radio 1:stä, ja joka kerta äitimme kuuntelivat sitä kyyneleet silmissä. Iän karttuessa olen ymmärtänyt tulkinnan ainutlaatuisuuden, ja ei ole jouluaattoa ja oikeaa joulun tunnelmaa ilman Björlingin O Helga Nattia!
Taru Kircher: Minulle The Joululaulu on aikanaan oman kouluni kuoron, Madetojan musiikkilukion, levyttämä Heinillä härkien kaukalon… Se kuului traditiooni kaikkina jouluina vuosikymmenet, kunnes se pahin tapahtui: LP meni fyysisesti rikki! Kuoroa johti uskomaton musaopettaja, kuoronjohtaja Markku „Muru“ Jounela. Tyttökuorosta siis kyse. Ihania muistoja nuoruudesta, ai että! Kappale itsessään tuo jotenkin sen rauhan jouluun, jota ainakin itse niin kovin kaipaan kiireisen syksyn jälkeen…
Jussi Särkkä: Voisin nimetä tähän varsinaisten joululaulujen sijasta teoksen ja yhden kokonaisen levynkin, jotka tuovat itselleni joulutunnelman: Händelin Let the Bright Seraphim Kiri Te Kanawan esittämänä, English Chamber orchestran kanssa, kokoelman nimi on Ave Maria. Ja sama teos sisältyy yhtenä teoksena myös CD-levyyn, jonka Kathleen Battle ja Wynton Marsalis ovat aikoinaan tehneet, kokoelman nimi on Baroque Duet, orkesterina Orchestra of St. Luke´s ja kipparina John Nelson. Näitä kuuntelen aina joulun aikaan, ja vaikka ne eivät ole sen kummemmin joulumusiikkia, tuovat ne itselleni aina joulutunnelman ja -mielen.
Kaisa Kortelainen: Minulle joulun tuovat kaksi ihan perinteistä joululaulua: En etsi valtaa loistoa ja Arkihuolesi kaikki heitä. Niitä on tullut laulettua Kauneimmissa joululauluissa pienestä asti, ja tykkään soitella niitä myös itse pianolla. Minulle näihin kahteen tiivistyy joulun lämmin ja rauhallinen tunnelma!
József Hárs: Hänsel und Gretel by Engelbert Humperdinck. Very typical for the Christmas mood in German speaking middle European countries. This is the first recording (1953) of the opera in its original language produced by Walter Legge and conducted by Herbert von Karajan. The brilliant cast and the sublime performance of the Philharmonia Orchestra makes this a must have for opera fans. Humperdinck’s Märchenoper was first performed on 23 December 1893 in Weimar, conducted by Richard Strauss and has since established itself as a true masterpiece strongly associated with the Christmas spirit.
Tämän linkin kautta voit kuunnella Spotifysta József Hársin mainitseman Hänsel und Gretelin: (KLIK)
Lisää RSO:n muusikoiden joulumusiikkivalintoja tulossa vielä ennen joulua ilmestyvässä toisessa jutussamme. Jos haluat siitä tiedon sähköpostiisi, mene etusivulle ja tilaa oikeanpuoleisesta sivupalkista ilmoitus uusista jutuista klikkaamalla kuvaketta.
Tällaisia tervehdyksiä on mukava lähettää. RSO:n muusikoiden vauvat saivat ystäväyhdistykseltä tervehdyksenä Riikka Heinzmannin neulomat pikkuruiset sukat ja tuoreet vanhemmat lämpimät onnittelut.
Paljon onnea pasunisti Line Johannesen tyttövauvasta ja huilisti Kaisa Kortelainen ja lyömäsoittaja Jerry Piipponen poikavauvasta!
Kirveli maustaa József Hársin taidokkaasti valmistaman perunasosekeiton ja kuhan, joista syntyy juhlavan menun alkukeitto ja pääruoka. Ohjeessa on mukana myös viinivinkki. Helppo uskoa, että ruuanlaitto on yksi József Hársin harrastuksista. Unkarista lähtöisin olevan muusikon innoituksen lähteenä ovat tällä kertaa olleet ranskalaiset keittokirjat.
”Koronapandemian aiheuttama muutto Hankoon on inspiroinut minua kehittämään vanhaa harrastustani, ruuanlaittoa. Ystävän ”kartanon” kirjastosta löydetyt ranskalaiset keittokirjat ovat saaneet minut viettämään pitkiä aikoja keittiössä.
Hiljattain löytämäni kirveli on persiljaa muistuttava yrtti, jonka maku tuo aniksen ja jopa lakritsin mieleen. Jaan teille kaksi kirveliä sisältävää reseptiä, toinen on minun kehittämäni ja erittäin yksinkertainen. Toinen on ranskalaisen mestarikokin Paul Bocusen. Se vaatii enemmän aikaa ja keskittymistä, mutta osoittautuu onnistuessaan erittäin palkitsevaksi. Bon appétit!
Perunasosekeitto kirveliöljyllä
Keittoainekset:
– kirkastettu voi (Ghee) ja oliiviöljy
– muutama salottisipuli
– pala purjoa
– muutama valkosipulikynsi
– pala inkivääriä
– 800 g jauhoista perunaa
– kaksi porkkanaa
– 4-5 persiljajuurta
– 1 l kasvislientä
– 1/2 l kanalientä
– kaksi laakerinlehteä
– n. 10 kokonaista maustepippuria
– n. 10 kokonaista mustapippuria
– (muutama kokonainen pieni chili)
– 1 tl makeaa paprikajauhetta
– hieman sitruunamehua
– suolaa
Silmät: – pekonia ja kurpitsansiemeniä
– kirveli-oliiviöljyä
Ohje: – Kuori ja paloittele vihannekset.
– Ruskista ne kattilassa voissa/öljyssä.
– Lisää liemet, yrtit ja sitruunamehu.
– Kypsennä kannen alla miedolla lämmöllä.
Ohje: – Poista ruodot kalasta.
– Sekoita keltuaiseen hieman vettä ja suolaa.
– Harjaa munan keltuaista kalan nahkapuolelle.
– Leikkaa perunat juustohöylällä ohuiksi levyiksi.
– Leikkaa perunalevyistä pyöreitä kiekkoja. (Työkalu tähän voi olla vaikka viinin kierrekorkki.)
– Laita perunakiekot paistinpannuun kylmään veteen. Kiehuta vettä ja anna perunoiden kiehua minuutti.
– Siivilöi kiekot.
– Sekoita kiekot lämmitetyn kirkastetun voin kanssa varovasti.
– Lisää perunajauhoa. Sekoita varovasti.
– Järjestä kiekot kalan päälle suomumaisesti.
– Laita jääkaappiin varttitunniksi.
– Silvo tällä aikaa kirveli ja ruohosipuli.
– Leikkaa tomaatit pieniksi paloiksi.
– Sekoita yrtit ja tomaatit oliiviöljyn ja sitruunamehun kanssa.
– Mausta suolalla ja pippurilla.
– Lämmitä oliiviöljyä pannulla.
– Paista fileet perunapuoli alaspäin melko kuumalla lämmöllä noin 6 minuuttia kunnes perunat alkavat ruskistua.
– Suolaa kalaa hieman lihapuolelta.
– Käännä filee ympäri ja paista lyhyesti kunnes kala on kypsä.
Vinkki: fileen alle voi laittaa palan leivinpaperia, joka voi auttaa kalan nostamisessa kuumaan öljyyn.
Viinisuositus: François Martenot Chablis Les Marouettes 2019.
Perunasosekeittoa alkuruuaksi ja pääruuaksi kuhaa perunasuomussa. Bon appétit!
Konserttivinkki
RSO:n kevätkauden viimeinen konsertti on Hannu Linnun jäähyväiskonsertti. Alkuperäisen suunnitelman mukaan pääkappaleena piti olla StravinskynKevätuhri, mutta ohjelma vaihtuu näillä näkymin suurella todennäköisyydellä. Ylikapellimestarimme on tunnetusti nero ohjelmasuunnittelussa, joten odotan innolla mitä hän keksii tällä kertaa.
József Hárs
syntyi 1976 Sümegissä Unkarissa. RSO:n muusikko hän on ollut vuodesta 2006 ja 2010 alkaen soolokäyrätorvensoittajana.
Käyrätorvensoiton hän aloitti 8-vuotiaana ja opiskeli vuosien varrella Ifor Jamesin, Bruno Schneiderin ja Marie-Luise Neuneckerin johdolla Saksassa. Ennen RSO:ta József Hárs on soittanut varaäänenjohtajana Suomen Kansallisoopperan orkesterissa, äänenjohtajana Nürnbergin oopperassa ja Tirolin sinfoniaorkesterissa Innsbruckissa. Vuonna 2010 Hárs sijoittui toiseksi Lieksan kansainvälisessä Holger Fransman -käyrätorvikilpailussa.
Hárs on valmistunut myös kapellimestariksi vuonna 2015 ja johtanut mm. RSO:ta, HKO:ta ja Uusinta Ensemblea.
Yle Areenassa on juuri ilmestynyt Ihmiset orkesterissa -sarjassa uusi video, jossa József Hárs esittelee mm. sivusoittimensa wagnertuuban (KLIK)
Katso myös Yle Areenasta József Hársin haastattelu muutaman vuoden takaa: (KLIK).
Joulutauon jälkeen RSO:n konsertit jatkuvat, ainakin alkuvuoden vielä ilman yleisöä, mutta kaikki Musiikkitalon konsertit esitetään suorina Yle Teemalla ja Areenassa. Täällä RSOn ystävien sivuilla jatkuvat RSO:n muusikoiden herkulliset ruokaohjeet. RSO:n 2. soolofagotisti Jussi Särkkä tarjoilee oman ohjeensa jaotellen vaiheet musiikkitermein, niin kuin muusikolle hyvin sopiikin:
Esittelyjakso
Tällä sivustolla on näemmä aiemmin ollut esillä oikeiden kotikokkien oikeita reseptejä. Koska itse olen herkkusuisuudestani huolimatta olemattoman surkea kokki, esittelen sen suunnilleen ainoan (kaikille jo valmiiksi tutun, maailman simppeleimmän) ruokalajin, jota tulen laittaneeksi silloin tällöin eli pizzan. Ehkä tämä kuitenkin kannustaa muitakin ei-kokkeja ryhtymään rohkeasti toimeen ja vaikkapa yllättämään puolison iltapizzalla jonain pimeänä alkutalven iltana.
Kehittely
Pohja:
25 g hiiva
2,5 dl vettä
n 1/2 tl suolaa
2 rkl oliivioljyä
n 5 dl pizzapohjajauhoja (nimenomaan tähän tarkoitukseen, ei siis tavallisia vehnäjauhoja)
Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää öljy, suola ja vähitellen jauhot. Jauhoja riittävästi, ettei taikina jää tahmeaksi. Tärkeä on alustaa ainakin 5 minuuttia! Tämän jälkeen pohja tunniksi kohoamaan liinan alle sopivan suojaisaan paikkaan.
Kun taikina on kohonnut tarpeeksi eli vähintään sen tunnin, ota taikinasta n. puolet ja muotoile leivinpaperille esimerkiksi suorakaiteen muotoinen (tai minkä tahansa haluamasi muotoinen) mahdollisimman ohut pohja kaulimen avulla. En itse ollenkaan pidä liian paksuista pizzapohjista.
Jos haluat tehdä pyöreitä hiukan pienempiä pizzoja, saat tästä taikinamäärästä kaksi isompaa pyöreää tai kolme pienempää.
Vinkki: Siirrä pohja leivinpapereineen uunipellille ennen kuin laitat täytteet. Muuten voi koko komeus lipsahtaa lattialle paperia pellille vedettäessä, jos täytteitä on muhkeasti!
Täytteet tietenkin sitten oman mielen mukaan, mutta seuraavat asiat laitan itse lempipizzaani:
-tomaattikastike, joka ei ole mitään laihaa luirua, vaan 50% tomaattipuretta ja 50% ketsuppia sekoitettuna paksuksi mutta helposti levittyväksi pohjaksi. Älä säästele aineksia
-siivuja tuoreista herkkusienistä
-aurinkokuivatun tomaatin (pieniä) palasia
-vuodenajasta riippuen mahdollisesti tuoreita parsatankoja
-oliiveja siivuina
-halloumi- tai mozzarellajuuston paloja
-siivuja tuoreesta tomaatista
-juustoraaste, jonka laitan kaikkien täytteiden päälle on itselläni yleensä emmentalia. Siinä on tarpeeksi makua, ei siis mitään kauppojen pliisua ”pizzajuustoraastetta”…!
-paistamisen jälkeen pinnalle tuoretta rucolaa
Maustamiseen pizzamaustesekoitusta, se sisältää sopivasti erilaisia mausteita.
Lopuksi vielä paistamisesta:
Suomalainen mieshän ei laitteiden käyttöohjekirjoja lue, mitäpä sitä turhaan… Mutta itse opin kantapään kautta (manattuani uutta hienoa erillisuuniamme usein ja etenkin aina pizzapaiston yhteydessä perin epäkelvoksi), että uuneissa on aivan oma erillinen pizzanpaisto-ohjelma! Tämän valaistumisen kautta myös paistaminen, eli vähintään 250 astetta ja lyhyehkö paistoaika (luokkaa 8 minuuttia), tuottaa parhaan lopputuloksen.
Kertaus
Tähän siis pystyy, vaikka jauhopeukalo olisi keskellä kämmentä. Rohkeasti vaan, mielikuvituksen ollessa ainoa raja!
Coda
Pizzalla on minulle erityinen merkitys siksi, että oli se ruoka, jolla n. 37 vuotta sitten onnistuin tekemään vaikutuksen nuoreen neitoon, joka on nyt ollut puolisoni 36 vuoden ajan.
(coda eli kooda, musiikillisen kokonaisuuden päätöselementti)
Konserttisuositus
“Oikeastaan on vaikea poimia yksittäisiä teoksia/konsertteja. Sanoisin, että kannattaa tulla konserttiin aina, kun vain voi. Jos ja kun konsertteihin taas pääsee, siellä on varmasti turvallista olla, ja livemusiikki on aina kokemisen arvoista. Tietoisuus siitä, kuinka hienoa on musiikki elävänä esityksenä ehkä jää joskus tämän kaiken jälkeen jäljelle yhtenä harvoista positiivista seikoista pandemian ajoilta.
Ja kaamospizzaa värkätessä voi laittaa soimaan vaikkapa Mendelssohnin nelosen, Italialaisen Sinfonian. Sekin ilmestynee taas aikanaan myös RSO:n ohjelmiin.”
Jussi Särkkä
RSO:n 2. soolofagotisti ja RSO:ssa vuodesta 1995 lähtien. Sitä ennen hän soitti Joensuun ja Helsingin kaupunginorkestereissa ja Suomen kansallisoopperan orkesterissa. Hän on toiminut pitkään myös Sibelius-Akatemian lehtorina. Jussi Särkkä on Avanti!-kamariorkesterin perustajajäseniä, Suomalaisen Kamariorkesterin äänenjohtaja sekä soittaa myös periodisoittimia. Uudenkaupungin Crusell-viikon taiteellisena johtajana hän oli 2006–2011.
Musiikin lisäksi Jussin sydänlihasta lämmittää myös kestävyysurheilu eri muodoissaan: juoksu, rullaluistelu, suunnistus, pyöräily ja aivan erityisesti murtomaahiihto, jota harrastamassa hänet on nähty lumisissa oloissa usein jopa kesällä. Mieltymykset hyvään ruokaan ja viiniin sekä tsekkioluisiin jarruttavat kuitenkin hiukan hänen tuloskehitystään urheilijana.
RSO:n 2. konserttimestari Taija Angervo ja alttoviulun äänenjohtaja Ilari Angervo ovat aviopari, jolla on yhteinen työpaikka, ja yhdessä he myös kokkaavat. RSO:n Japanin kiertueen peruuntuminen koronan takia oli heille pettymys, niin kuin se oli matkaa suunniteille ystäväyhdistyksen jäsenillekin. Lohdutukseksi Angervot kokkaavat aasialaiseen tapaan ja jakavat RSOn ystäville ohjeensa.
“Me teemme lähes kaiken yhdessä RSO:ssa ja Uusi Helsinki-kvartetissa soittaen ja vapaa-ajalla koiria ulkoiluttaen, sienestäen, kesällä purjehtien ja talvella lasketellen. Ei ole varmaankaan yllätys, että myös ruokaa valmistamme yhdessä. Kokkaamme ja syömme ruokaa kaikista maailman kolkista, perus kotiruoasta välillä haastaviinkin gourmeettisiin kokeiluihin.
Muutimme noin vuosi sitten iloiseen Inkooseen, jonne kutsumme mielellämme ystäviä syömään ja saunomaan. Myös mahtavat paikalliset lähitilojen raaka-aineet ovat innostaneet meitä kovasti ja tietysti kokeilimme myös vihannesten ja yrttien kasvattamista omalla pihalla. Sieniä on kerätty niin, että kaapit pursuavat ja lasipurkit loppuvat kaupasta kesken. Olimme odottaneet todella paljon viime keväälle suunniteltua RSO:n Japanin kiertuetta, joka sitten koronan takia peruttiin. Lohdutukseksi kokkailimme kotona aasialaiseen tapaan ja haluammekin nyt jakaa RSO:n ystäville pari hyväksi koettua reseptiä.”
Korealainen Beef Bulgogi
Beef Bulgogin ohje
Härän sisäfilettä
merisuolaa
mustapippuria
chiliä
Bulgogi-kastiketta
korianteria
paahdettuja seesaminsiemeniä
paahdettuja pähkinöitä, esim. macadamia tai maapähkinöitä
pinjan siemeniä
Mittaa ponzu ja mirin kattilaan, kiehauta ja lisää inkivääri, valkosipuli ja sokeri. Keitä hieman kasaan ja siivilöi. Lämmitä uudelleen ennen tarjoilua.
Mausta file suolalla ja pippurilla. Kuumenna paistinpannu ja paista pinnat kiinni. loppukypsennä 150-asteisessa uunissa noin 10 minuuttia ja anna vetäytyä saman verran. Leikkaa liha ohuiksi siivuiksi ja asettele tarjoiluastialle. Kaada kuuma kastike päälle ja koristele korianterilla, siemenillä ja pähkinöillä, sekä chilillä oman maun mukaan.
Miso-keitto suppilovahveroilla
Miso-keiton ohje
dashi-lientä
vaaleaa misoa
wakame-merilevää
purjoa tai kevätsipulia
suppilovahveroita
Saimme idean kokeilla suppilovahveroita siitakesienien asemasta ja homma toimii aivan mahtavasti. Suomalaiset sienet sopivat erinomaisesti myös aasialisen keittiön annoksiin.
Keitä dashi-liemi (jauhetta saa nykyään marketeistakin), lisää noin litraan lientä 2-3 rkl misotahnaa ja paistetut sienet (tai kuivatut liotettuina), keitä hetki ja kaada keittokulhoihin. Lisää juuri ennen tarjoilua wakame ja ohuiksi renkaiksi leikattu purjo. Halutessasi, voi miso-keitosta tehdä ruokaisammankin lisäämällä perunaa, porkkanaa, lihaa, kalaa ja/tai tofua. Rohkeasti vain kokeilemaan!
Konserttivihje
Angervojen konserttivihje on lähestyvä RSO:n Itsenäisyyspäivän juhlakonsertti, jota voit seurata suorana lähetyksenä Musiikkitalolta Yle Teemalla ja Areenassa sunnuntaina 6.12. klo 15.00. Konsertin ohjelmisto on itsenäisyyspäivän hengen mukaisesti kokonaan suomalaista, ja Angervot poimivat erityisesti Helvi LeiviskänPianokonserton op. 7, jonka konsertissa esittää pianisti Mirka Viitala.
Näin Leiviskän teoksen vaiheita kuvataan RSO:n esittelyssä: ” Helvi Leiviskän massiivinen pianokonsertto sai kantaesityksensä v. 1935 torsona, sillä sen solisti Ernst Linko teki teokseen huomattavia poistoja. ”En mitään pelkää, mutta Helvin pianokonserttoa pelkään”, totesi Linko peukaloidessaan Leiviskän partituuria. Pianisti Mirka Viitala ei pelkää, vaan soittaa teoksen nyt ensimmäistä kertaa kokonaisuudessaan.”
Lue tästä tarkemmin RSO:n Itsenäisyyspäivän juhlakonsertin ohjelmasta (KLIK)
Taija Angervo
on soittanut RSO:ssa vuodesta 1997 lähtien ja toisena konserttimestarina hän on toiminut vuodesta 2001. Hän soittaa myös Uusi Helsinki -kvartetissa. Hänen instrumenttinsa on italialainen Rogeri-viulu 1700-luvulta.
Ilari Angervo
aloitti RSO:n alttoviulun äänenjohtajana 1990. Hän on ollut myös RSO:n valtuuskunnan puheenjohtajana vuodet 1996-2001. Hän on maineikkaan Uusi Helsinki -kvartetin perustajajäsen ja soittanut myös Avantissa, Suomalaisessa Kamariorkestrissa ja kamariyhtye Kerberoksessa. Kantaesityksinä hän on soittanut Jouni Kaipaisen alttoviulukonserton Tapiola Sinfoniettan ja Hannu Linnun kanssa, Juha T. Koskisen Hamlet-machinen Zagrosin kanssa ja Mathew Whittallin alttoviulukonserton RSO:n kanssa.
Vihjeet muusikoilta on kerännyt Heikki Valsta. Ohjetekstit ja kuvat muusikoiden omia.
Lisää ruokaohjeita ja muitakin juttuja on sivuillemme tulossa. Saat tiedon sähköpostiisi heti niiden ilmestyttyä, kun tilaat etusivun painikkeesta tai tästä linkistä (KLIK) päivitysilmoituksen uusista jutuista.
