Vaikka korona pysäytti ystäväyhdistyksen normaalitoiminnan, jäsenemme ovat pysyneet uskollisina. Yhdistyksen taloudenhoitaja Kaisa Ala kiittää hallituksen puolesta kaikkia jäseniä ja lähettää oman joulutervehdyksensä.
“Ennalta arvaamaton vuosi 2020 on lopuillaan. Jäimme koteihimme ja jouduimme eristäytymään myös rakkaista harrastuksista. On kuitenkin ollut ilo seurata loistavan, ahkeran orkesterimme konsertteja ja haastatteluja sosiaalisen median välityksellä.
Haluamme kiittää myös teitä, uskolliset Ystävämme! Syksyn 2020 ja kevään 2021 kattavan jäsenmaksun maksaneita on nyt 80 % jäsenistämme. Yhdistyksen jäsenmäärä on 739, jossa lisäystä vuoden takaiseen on 23.
Olemme toiveikkaita, että voisimme palailla ystävätapaamisiin ja -tapahtumiin kevään aikana.
OIkein hyvää joulua ja parempaa vuotta 2021! Kaisa
Onko koronakriisi myös iso mahdollisuus, kuten jyväskyläläislähtöinen europarlamentaarikko Henna Virkkunen väittää Keskisuomalaisessa 6.12.2020? Onko tässä kaikessa pahassa myös jotain hyvää?
Pysähtyminen
Koronakriisi on pakottanut ihmiset pysähtymään. Työkavereitakaan ei ole nähnyt kuin äänen tuomissa mielikuvissa tai ruudulla. Ei ole päässyt teatteriin, konsertteihin, kokouksiin. Mahdollisuudet matkustaa, nähdä ystäviä ja tutustua uusiin ovat kadonneet. Mutta samalla kiire on hellittänyt ja jättänyt aikaa, jopa yllättävän paljon. Tämä pysähtyminen ja oravanpyörästä irrottautuminen on alun outouden jälkeen tuntunut hyvältä. Oliko kaikki aiempi meneminen ja kiirehtiminen ihan oikeasti tarpeen? Ja ennen kaikkea: pitääkö siihen tämän mentyä palata?
Elävän esityksen hienous
Korona siirsi konsertit, oopperat, teatterit, kokoukset ja koulutukset nettiin. Tuli mahdollisuus katsoa kaikkea kotisohvalta ilman esivalmisteluja ja etukäteisjännitystä, kuten sitä kun orkesteri virittää ja esirippu juuri kohta aukeaa tai pääpuhuja saapuu aloittamaan odotetun esityksen. Aluksi ylenmääräinen tarjonta oli kivaa, mutta väsymys iski nopeasti. Elävä esitys on kuin tuttavan halaaminen: vastavuoroinen kokemus, jota etäyhteys ei koskaan tavoita. Esiintyjä ei koe katsojaa ja se tuntuu. Elävän esityksen hienous on jotain korvaamatonta, jota todella kaipaan, mutta jota olen alkanut arvostaa vasta kun sitä ei enää ole.
Katse lähelle
Pysähtyminen on pakottanut olemaan perheen ja lähi-ihmisten kanssa. Tämä on osoittautunut uudeksi ja yllättäväksi kohtaamiseksi: tavata kodin ihmiset – lapset, puoliso, kämppis – joka päivä, joka hetki. Katse on kääntynyt lähelle omiin arkisiin puuhiin tai omiin seiniin varsinkin niillä, joilla ei ole kotona kumppania. Läheisten asioiden tärkeys ja se, että ne ovat niitä, joihin voit ihan oikeasti itse vaikuttaa on noussut etusijalle. Sehän ei ole huono asia, eihän?
Joulu
Joulu on erilainen kuin aiemmin, mutta ei varmasti mitenkään huonompi. Ehdimme pysähtyä, nauttia läheisten elävistä esityksistä livenä ja katsoa sitä, mikä on lähellä ja lopulta meille kaikille kaikkein tärkeintä!
Koronahuolesi kaikki heitä Mieles nuorena nousta suo! Armas joulu jo kutsuu meitä taasen muistojen suurten luo!
Vielä RSOn ystävien 2020 vuosikokouksen jälkeen helmikuussa juuri valitun hallituksen työlista oli pitkä: matkat Japaniin ja Hampuriin, RSO:n Beethovenin juhlavuoden konsertti Temppeliaukion kirkossa, kesän konserttimatka kotimaassa, jäsentilaisuudet, uusi ystäväkoulu, sähköinen jäsenkortti ja arkisto, aktiivinen tiedotus jne. Hihat olivat valmiina heilumaan!
Maaliskuussa iski korona. Myös kaikki RSOn ystävien suunnitellut matkat ja tapahtumat kuivuivat kasaan. Vain hetken hallitus oli ymmällään: mitä meillä on tarjota jäsenkunnalle, kun kaikki tuntui olevan epävarmaa.
Ensin oli kuitenkin varmistettava, että jäsenille saadaan täydet hyvitykset jo maksetuista Japanin ja Hampurin matkoista. Siitä syntyikin melkoinen työrupeama. Ensisijaisen tärkeäksi hallitus arvioi aktiivisen yhteydenpidon jäsenkuntaan. RSO:n poikkeusolojen musiikkitapahtumista oli hyvä jakaa vinkkejä ja linkkejä tiedoksi.
Korona ei sentään ole estänyt kaikkea toimintaa. Sähköinen jäsenkortti on viimeistelyvaiheessa ja sähköinen arkisto jo pitkälti käytössä. Vuorovaikutusta ystäväkoulujen kanssa kehitellään. RSO:n muusikoista löytyi kunnon kokkeja kertomaan jäsenillemme ruokamieltymyksistään. Jos hyvin käy, niistä voi kertyä aineksia jopa keittokirjaseen…
Vuosi 2020 on lopuillaan ja korona leviää uudelleen uhkaavasti. Yleisö suljetaan jälleen pois RSO:n konserteista, vaikka niissä oli hienosti ja huolella varmistettu kuulijoiden turvallisuus. Miten ihmiset ylipäätään jaksavat näinä aikoina? Hallitus halusi kääntyä jäsenistön puoleen. Minkälaisia pelastusrenkaita olette tähän outoon aikaan keksineet? Vieläkin voi ilmoittautua niistä kertomaan.
Miten jaksaa itse hallitus? Oikein hyvin, kiitos kysymästä. Kokouksia on pidetty osin ja kokonaan etänä. Puheenjohtaja ja sihteeri kumpikin omilla tahoillaan Jyväskylän tienoilla, varapuheenjohtaja Turussa ja muut eri puolilla pääkaupunkia olemme jo kokeneita digikokoustamisessa. Tahtia ei haittaa, vaikka välillä joku katoaa kuvasta, joskus myös ääniyhteydestä, tai ilmainen kokousaika uhkaa loppua kesken. Kadonneet yleensä löytyvät ja kokousaikaa saa hetkessä lisää. Työ jatkuu.
Etäaikana ystäväyhdistyksen hallituksen digitaidot ovat olleet koetuksella, mutta yhteistyössä ja naurun avulla on aina selvitty. Kuva hallituksen kokouksesta 6.11.2020. Osanottajat ylärivi vasemmalta Riikka Heinzmann, Airi Vilhunen kuvaa, Heikki Valsta. Keskellä vas. Marja Kanerva, Ritva Männynoksa (ilman videokuvaa), puheenjohtaja Eija Kujala. Alarivi vas. Pertti Jalonen, Kaisa Ala ja Jorma Lempinen ilman kuvaa.
