Jussin Pizza Sonata RSOn ystäville

Jussin Pizza Sonata RSOn ystäville

Joulutauon jälkeen RSO:n konsertit jatkuvat, ainakin alkuvuoden vielä ilman yleisöä, mutta kaikki Musiikkitalon konsertit esitetään suorina Yle Teemalla ja Areenassa. Täällä RSOn ystävien sivuilla jatkuvat RSO:n muusikoiden herkulliset ruokaohjeet. RSO:n 2. soolofagotisti Jussi Särkkä tarjoilee oman ohjeensa jaotellen vaiheet musiikkitermein, niin kuin muusikolle hyvin sopiikin: 

Esittelyjakso

Tällä sivustolla on näemmä aiemmin ollut esillä oikeiden kotikokkien oikeita reseptejä. Koska itse olen herkkusuisuudestani huolimatta olemattoman surkea kokki, esittelen sen suunnilleen ainoan (kaikille jo valmiiksi tutun, maailman simppeleimmän) ruokalajin, jota tulen laittaneeksi silloin tällöin eli pizzan. Ehkä tämä kuitenkin kannustaa muitakin ei-kokkeja ryhtymään rohkeasti toimeen ja vaikkapa yllättämään puolison iltapizzalla jonain pimeänä alkutalven iltana.

Kehittely

Pohja:
25 g hiiva
2,5 dl vettä
n 1/2 tl suolaa
2 rkl oliivioljyä
n 5 dl pizzapohjajauhoja (nimenomaan tähän tarkoitukseen, ei siis tavallisia vehnäjauhoja)

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää öljy, suola ja vähitellen jauhot. Jauhoja riittävästi, ettei taikina jää tahmeaksi. Tärkeä on alustaa ainakin 5 minuuttia! Tämän jälkeen pohja tunniksi kohoamaan liinan alle sopivan suojaisaan paikkaan.
Kun taikina on kohonnut tarpeeksi eli vähintään sen tunnin, ota taikinasta n. puolet ja muotoile leivinpaperille esimerkiksi suorakaiteen muotoinen (tai minkä tahansa haluamasi muotoinen) mahdollisimman ohut pohja kaulimen avulla. En itse ollenkaan pidä liian paksuista pizzapohjista.
Jos haluat tehdä pyöreitä hiukan pienempiä pizzoja, saat tästä taikinamäärästä kaksi isompaa pyöreää tai kolme pienempää.

Vinkki: Siirrä pohja leivinpapereineen uunipellille ennen kuin laitat täytteet. Muuten voi koko komeus lipsahtaa lattialle paperia pellille vedettäessä, jos täytteitä on muhkeasti!

Täytteet tietenkin sitten oman mielen mukaan, mutta seuraavat asiat laitan itse lempipizzaani:
-tomaattikastike, joka ei ole mitään laihaa luirua, vaan 50% tomaattipuretta ja 50% ketsuppia sekoitettuna paksuksi mutta helposti levittyväksi pohjaksi. Älä säästele aineksia
-siivuja tuoreista herkkusienistä
-aurinkokuivatun tomaatin (pieniä) palasia
-vuodenajasta riippuen mahdollisesti tuoreita parsatankoja
-oliiveja siivuina
-halloumi- tai mozzarellajuuston paloja
-siivuja tuoreesta tomaatista
-juustoraaste, jonka laitan kaikkien täytteiden päälle on itselläni yleensä emmentalia. Siinä on tarpeeksi makua, ei siis mitään kauppojen pliisua ”pizzajuustoraastetta”…!
-paistamisen jälkeen pinnalle tuoretta rucolaa

Maustamiseen pizzamaustesekoitusta, se sisältää sopivasti erilaisia mausteita.

Lopuksi vielä paistamisesta:

Suomalainen mieshän ei laitteiden käyttöohjekirjoja lue, mitäpä sitä turhaan… Mutta itse opin kantapään kautta (manattuani uutta hienoa erillisuuniamme usein ja etenkin aina pizzapaiston yhteydessä perin epäkelvoksi), että uuneissa on aivan oma erillinen pizzanpaisto-ohjelma! Tämän valaistumisen kautta myös paistaminen, eli vähintään 250 astetta ja lyhyehkö paistoaika (luokkaa 8 minuuttia), tuottaa parhaan lopputuloksen.

Kertaus

Tähän siis pystyy, vaikka jauhopeukalo olisi keskellä kämmentä. Rohkeasti vaan, mielikuvituksen ollessa ainoa raja!

Coda

Pizzalla on minulle erityinen merkitys siksi, että oli se ruoka, jolla n. 37 vuotta sitten onnistuin tekemään vaikutuksen nuoreen neitoon, joka on nyt ollut puolisoni 36 vuoden ajan.

(coda eli kooda, musiikillisen kokonaisuuden päätöselementti)

Konserttisuositus

“Oikeastaan on vaikea poimia yksittäisiä teoksia/konsertteja. Sanoisin, että kannattaa tulla konserttiin aina, kun vain voi. Jos ja kun konsertteihin taas pääsee, siellä on varmasti turvallista olla, ja livemusiikki on aina kokemisen arvoista. Tietoisuus siitä, kuinka hienoa on musiikki elävänä esityksenä ehkä jää joskus tämän kaiken jälkeen jäljelle yhtenä harvoista positiivista seikoista pandemian ajoilta.

Ja kaamospizzaa värkätessä voi laittaa soimaan vaikkapa Mendelssohnin nelosen, Italialaisen Sinfonian. Sekin ilmestynee taas aikanaan myös RSO:n ohjelmiin.”

Jussi Särkkä

RSO:n 2. soolofagotisti ja RSO:ssa vuodesta 1995 lähtien. Sitä ennen hän soitti Joensuun ja Helsingin kaupunginorkestereissa ja Suomen kansallisoopperan orkesterissa. Hän on toiminut pitkään myös Sibelius-Akatemian lehtorina. Jussi Särkkä on Avanti!-kamariorkesterin perustajajäseniä, Suomalaisen Kamariorkesterin äänenjohtaja sekä soittaa myös periodisoittimia. Uudenkaupungin Crusell-viikon taiteellisena johtajana hän oli 2006–2011.

Musiikin lisäksi Jussin sydänlihasta lämmittää myös kestävyysurheilu eri muodoissaan: juoksu, rullaluistelu, suunnistus, pyöräily ja aivan erityisesti murtomaahiihto, jota harrastamassa hänet on nähty lumisissa oloissa usein jopa kesällä. Mieltymykset hyvään ruokaan ja viiniin sekä tsekkioluisiin jarruttavat kuitenkin hiukan hänen tuloskehitystään urheilijana.

Lähteenä RSO:n nettisivujen yle.fi/RSO muusikkoesittelyt (KLIK)

Katso Yle Areenasta Ihmiset orkesterissa -sarjasta Jussi Särkän osuus, jossa hän kiittää RSO:n yleisöä mm. ennakkoluulottomuudesta. (KLIK)

Ei vain musiikista … – Jouko Laivuori: “Nyt puhutaan ruuan kemiasta!”

Ei vain musiikista … – Jouko Laivuori: “Nyt puhutaan ruuan kemiasta!”

RSO:n muusikoista moni on herkullisen ruuan ystävä. Ystäväyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Valsta lähetti viestin heistä muutamalla ja pyysi suosikkireseptiä terveisenä ystäväyhdistyksen jäsenille. Ensimmäisenä vastasi orkesterin kosketinsoittaja Jouko Laivuori. Hänen vinkkinsä avulla syntyy monta herkullista ateriaa:

“Reseptejä on maailma täynnä. Sen sijaan haluaisin tässä jakaa vinkin, joka ilahdutti omaa perhettäni. Nyt puhutaan ruoan kemiasta!

Aina kun laitan kanaa (tai possua/kalkkunaa), upotan fileet tai koivet suolaliemeen. Vähärasvaisten proteiinien uittaminen auttaa kolmessa asiassa. Yksi: suola muuttaa proteiinien rakennetta niin, että niihin imeytyy kosteutta. Kypsennetty liha on paljon mehukkaampaa. Kaksi: siitä tulee myös mureampaa. Kolmanneksi: toisin kuin pinnalle siroteltu suola, suolaliemi tunkeutuu syvemmälle. Ruoka on maukkaampaa.

Tärkeää: liemen suolapitoisuus pitää mitata huolellisesti. Jos se on liian vahvaa, lihan nesteet imeytyvät pois. Liian mietona nesteen siirtyminen lihaan on tosi hidasta.

Oikea suhde on 1 osa suolaa, 16 osaa vettä. Eli esimerkiksi puoli desiä suolaa ja 8 desiä vettä. Kananrinnalle ja possun paloille 30 minuutista tuntiin, kokonaiselle kanalle tunti. Kalkkunan rinta kolme tuntia, kokonainen kalkkuna 12 tuntia.

Ennen kypsennystä liha pitää kuivata huolellisesti!”

Konserttivihje

Mitä RSO:n marraskuun konserteista Jouko Laivuori suosittelee? ”Vaikkapa Kreeta-Maria Kentalan liidaamaa barokkikonserttia perjantaina 13.11. Bachin oboekonsertto, Kyeong solistina. Varmasti hieno.”

Lue lisää tästä konsertista, jonka solistina on orkesterin oma oboisti Kyeong Ham: (KLIK)

Jouko Laivuori

Radion Sinfoniaorkesterin kosketinsoittaja ja Suomen ainoa virassa toimiva orkesteripianisti. Jouko Laivuori on aloittanut pianonsoiton Tampereella ja suorittanut Sibelius-Ajatemian pianodiplomin vuonna 1984 ja cembalodiplomin vuonna 2016. RSO:ssa hän on soittanut vuodesta 1989 alkaen. Hän on myös Avanti!-kamariorkesterin perustajajäsen.

Jouko Laivuori soittaa kaikenlaista musiikkia, mutta erityisesti hänet tunnetaan uuden musiikin esittäjänä. Hän on kantaesittänyt Eero Hämeenniemen ja Magnus Lindbergin sooloteoksia sekä Kirmo Lintisen pianokonserton sekä levyttänyt mm. Paavo Heinisen sooloteoksia.

Katso linkistä Yle Areenan lyhyt video, jossa Jouko Laivuori kertoo mm. terveisensä RSO:n yleisölle: Ihmiset orkesterissa: Jouko Laivuori