RSO on juuri julkaissut seuraavan kauden ohjelmistonsa, ja RSOn ystävät järjestää keskiviikkona 4.5. klo 17.30 Musiikkitalon Terassilämpiössä jäsentilaisuuden, jossa taustoitetaan ja kerrotaan lisää orkesterin 95-vuotisjuhlakaudesta.
RSO:n kosketinsoittaja, pianotaiteilija Jouko Laivuori ja RSOn ystävien puheenjohtaja Heikki Valsta esittelevät jäsentilaisuudessa RSO:n kauden 2022-2023 tulevia huippuhetkiä, kertovat lisää kauden teemasäveltäjistä ja esiintyjistä sekä poimivat ohjelmistosta omia suosikkejaan. Luvassa on varmasti myös esiintyjiin tai säveltäjiin liittyviä mielenkiintoisia juttuja ja tarinoita.
Nyt kun RSOn ohjelmisto ja vierailukonsertit on julkistettu, RSOn ystävät voi tilaisuudessa kertoa tarkemmin, millaisia tulevia jäsenmatkoja yhdistys aikoo järjestää.
Jäsentilaisuus alkaa Musiikkitalon Terassilämpiössä klo 17.30 ja päättyy hyvissä ajoin ennen illan konsertin alkua. Terassilämpiö on erillistila pääaulan toisessa kerroksessa ja sinne johtavat portaat kahvilan läheltä. Tilaisuuteen ei tarvitse ilmoittautua etukäteen, mutta otathan mukaan jäsenkorttisi.
RSOn kausilippujen myynti alkaa samana päivänä keskiviikkona 4.5., ja syyskauden kertaliput tulevat myyntiin 12.8.2022.
Tästä linkistä voit tutustua RSO:n seuraavan kauden esitteeseen (KLIK).
Jutun aloituskuvassa vasemmalta yhdistyksen taloudenhoitaja Kaisa Ala, uudeksi puheenjohtajaksi valittu Heikki Valsta, kokouksen puheenjohtaja Liisa Larjamo ja kokouksen sihteeri Marja Salmela.
RSOn ystävät ry:n vuosikokouksessa 1.3. yhdistykselle valittiin uusi puheenjohtaja ja neljä uutta hallituksen jäsentä. Jäsenmaksuksi vahvistettiin 25 €. Tämän vuoden vuosikokous järjestettiin etänä Musiikkitalon Terassilämpiöstä, ja jäsenet pystyivät seuraamaan kokousta suorana striimauksena. Kokouksen puheenjohtajana toimi yhdistyksen jäsen Liisa Larjamo.
RSOn ystävien puheenjohtajana yhdistyksen alusta, vuodesta 2015 asti toimineen Eija Kujalan tilalle yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Heikki Valsta. Hän on jo pitkään ollut yhdistyksen varapuheenjohtaja ja toiminut viime syksystä asti v.t. puheenjohtajana Eija Kujalan sairausloman aikana. Heikki Valsta kiitti kokouksen lopuksi lämpimästi eroavaa puheenjohtajaa ja kuvaili, miten hän iloisella ja energisellä olemuksellaan on valaissut ja vauhdittanut yhdistyksen hallituksen ja koko yhdistyksen toimintaa.
Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Eija Antinoja, Lauri Jaakkola, Pihla Ruokonen ja Inari Räikkönen. Aikaisemmista hallituksen jäsenistä jatkavat Kaisa Ala, Jorma Lempinen, Ritva Männynoksa,Marja Salmela ja Airi Vilhunen.
Kokouksessa hyväksytyn toimintasuunnitelman mukaisesti yhdistys palauttaa toimintansa mahdollisimman nopeasti koronapandemiaa edeltävälle tasolle monipuoliseksi ja valtakunnalliseksi linkiksi RSO:n ja ystäväyhdistyksen jäsenistön välillä. Kokouksen lopuksi puheenjohtaja Heikki Valsta pystyikin kertomaan, että pitkän tauon jälkeen RSO:n avoin kenraaliharjoitus toteutuu perjantaina 18.3.
Ystäväyhdistyksellä on jo suunnitelmissa muutama jäsenmatka. Ensimmäisenä saattaisi (koronatilanteen niin salliessa) toteutua loppukesästä jäsenmatka Englantiin, jossa RSO konsertoi. Myös jäsenistöä jo aiemmin runsaasti kiinnostanut vierailu Hampurin Elbphilharmonie-konserttitaloon on yksi mahdollinen jäsenmatkan kohde, samoin Tallinnan lähellä Laulasmaalla sijaitseva Arvo Pärtille omistettu Arvo Pärdi keskus.
Kotimaassa yhdistys tarjoaa jäsenistölle tietoa tapahtumista sekä mahdollisuuksien mukaan järjestettyjä vierailuja musiikkijuhlille, joiden esiintyjissä tai järjestäjissä on merkittävä panos RSO:n muusikoilla.
Jäsenet seurasivat kokousta kotona, paikalla Musiikkitalossa oli vain kokouksen puheenjohtaja Liisa Larjamo, sihteeri Marja Salmela, kokousasiat esitelleet Heikki Valsta ja Kaisa Ala sekä hallituksen jäsenistä Ritva Männynoksa, Pertti Jalonen ja Marja Kanerva sekä kuvat ottanut Airi Vilhunen.
Hallitustehtävät jättäneet Marja Kanerva ja Pertti Jalonen kukitettiin kokouksen lopuksi. Eija Kujala ja Riikka Heinzmann eivät päässeet paikalle.
Vilkas puheensorina täytti Musiikkitalon ravintolan jo hyvissä ajoin ennen RSOn ystävien jäsenillan alkua maanantaina 29.11. Reilut sata ystävää oli kerääntynyt kuulemaan muun muassa, mitä ylikapellimestari Nicholas Collonilla ja intendentti Tuula Sarotiellä oli kerrottavanaan. RSO:n muusikoista haastateltavina olivat huilisti Kaisa Kortelainen ja klarinetisti Han Kim. Ilmapiiristä huokui ilo siitä, että yli kahden vuoden tauon jälkeen ystäväjoukko saattoi vihdoin myös tavata toisiaan koronapassin ja maskien turvin.
Yhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Valsta haastatteli kaikki illan päävieraat. Sekä Nicholas Collonilla että Tuula Sarotiellä oli jo takanaan pitkäksi venynyt työpäivä RSO:n orkesteriharjoituksissa ja tulevan toiminnan suunnittelussa.
Nicholas Collon kertoi tutustuneensa jo varsin nopeasti orkesteriin ja alkaneensa myös tuntea lähemmin muusikoita, kiitos tähän mennessä yhdessä valmistellun 4-6 konserttiohjelman. Ohjelmiston kokoaminen on oma, paljon työtä vaativa mutta samalla hyvin antoisa osa ylikapellimestarin roolia. Yksittäisen konsertin kokoamisessa on myös oma punainen lankansa. Esimerkiksi seuraavassa keskiviikkokonsertissa oli tarjolla Benjamin Britteniä, Richard Straussia, Aaron Coplandia ja Igor Stravinskya. Kaikki teokset on sävelletty toisen maailmansodan viime hetkillä.
Vastauksena kysymykseen, vieläkö kuherruskuukausi jatkuu, NIcholas Collon antoi jälleen tunnustusta muusikoille, joita hän luonnehti hyvin kurinalaisiksi, ammattimaisiksi ja työhönsä kunnioituksella suhtautuviksi. RSO:lla on yksi muista erottuva ominaispiirre: muusikot ovat harjoituksissa varsin hiljaa, jokunen tarkentava kysymys saattaa tulla esiin. ”The orchestra is very Finnish.” Muualla pienenkin harjoitustauon tultua lavalla alkaa yleinen puheenpulputus.
Saman viikon keskiviikkokonsertin ensimmäisten harjoitusten ja tulevien kausien ohjelmistosuunnittelun jälkeen Nicholas Collon jaksoi vielä kertoa ystäväyhdistyksen jäsenille ajatuksiaan RSO:sta ja tulevasta. Kuva Pertti Jalonen.
”Soinnin laatu ja yhdessä soittaminen”
Vaikka tänä päivänä sinfoniaorkesterit eri puolilla maailmaa ovat kokoonpanoiltaan ja ilmeiltään aiempaa kansainvälisempiä, se ei poista tiettyjä syvällä vaikuttavia eroja esimerkiksi eri instrumenttisektioiden soinnissa. ”Saksalaisen klarinetin tai käyrätorven soinnin erottaa missä tahansa.”
”Kapellimestareiden tavoitteet voivat keskittyä orkesterin soinnin laatuun tai yhdessä soittamiseen. Itse pitäisin etusijalla, että orkesteri soittaa hyvin yhteen”, sanoi Nicholas Collon. Kapellimestarina häntä eivät itse konsertit jännitä käytännössä lainkaan. Yleisön ja orkesterin edessä on nautinnollista. Harjoitukset voivat sen sijaan olla todella hermostuttavia. Etenkin ensimmäinen harjoitus on usein henkisesti rankka.
”Jollei Sibelius ja hänen musiikkinsa olisi minulle niin syvästi merkityksellistä, en olisi voinut ottaa tätä tehtävää vastaan ”, tunnustaa Nicholas Collon. ”Suomessa ei ehkä tunneta, miten suuri osa Sibeliuksella on Britannian musiikkikulttuurissa. Olen iloinen, että saan täällä johtaa niin monia hänen teoksistaan.”
Pandemia on muuttanut monella tapaa musiikkielämän toimintatapoja. Alati muuttuvien rajoitusten keskellä on koko ajan oltava valmiina muokkaamaan kuhunkin hetkeen sopivia ohjelmistoja, etsimään muusikoita ja saleja. ”Nyt suunnittelun aikajänne voi olla kuukausi, kun tavallisesti konserttikauden ohjelmistoa rakennetaan vähintään pari vuotta etukäteen. Näissä epävarmoissa oloissa me Tuulan kanssa keskustelemme kuitenkin jo vuoden 2023 ohjelmistosta.”
Nicholas Collonilla on kaksi brittiläisittäin jo alakouluikäistä poikaa ja parivuotias tytär. Paljon työnsä vuoksi matkustava isä yrittää välttää tilannetta, jossa häneltä odotettaisiin tuliaisia jokaiselta matkalta. ”No, muutaman muumi-jutun olen kyllä heille vienyt.”
Rajoituksista huolimatta ilon aiheita
Intendentti Tuula Sarotie iloitsee siitä, että orkesteri on kaikista rajoituksista huolimatta selvinnyt poikkeusajasta tähän saakka olosuhteet huomioon ottaen ”ihan normaalisti”. Suuri ilo on siitä, että yleisö on palannut sankoin joukoin konsertteihin ja RSO:n sisäinen rokotuskattavuus on 99 % , vain kahden tilanne ei anna myöten maskin käytölle.
Onnea on Tuula Sarotien mukaan ollut myös siinä, että koesoittoja avoimiin paikkoihin ehdittiin järjestää ennen pandemian leviämistä Suomeen. Niistä valikoituivat muun muassa RSO:n vahvuuteen huilisti Kaisa Kortelainen ja klarinetisti Han Kim. RSO:n tulevista suunnitelmista hän ei vielä oikein voinut laajemmalti puhua, mutta ”Lontoossa on eräs kaikkien varmaan tuntema festivaali ja syksyllä kiertue Saksassa. Ondine tuottaa ensimmäisen Nicholas Collonin ja orkesterin yhteisen levyn, jossa on tämän kauden linjan mukaisesti Sibeliusta, Adesia ja Wennäkoskea.”
Musiikkitalon urkujen valmistuminen on vuoden myöhässä. Tällä tietämällä niiden pitäisi olla käytössä tammikuussa 2024, ja sen kunniaksi Esa-Pekka Saloselta on tilattu urkukonsertto. RSO haluaa Tuula Sarotien mukaan luonnollisesti kunnioittaa uutta instrumenttia sisällyttämällä ohjelmistoonsa myös urkumusiikkia.
Intendentti Tuula Sarotie ei vielä voinut kertoa tarkasti orkesterin kiertuesuunnitelmista, mutta vihjaisi kaikkien tuntemasta lontoolaisesta festivaalista ja ensi elokuusta. Heikki Valsta haastattelijana. Kuva Pertti Jalonen.
Jokaisella puhallinsoittajalla on oma stemma
Toinen soolohuilisti Kaisa Kortelainen on ollut RSO:n kokoonpanossa kolmisen vuotta. Hänen omaan soitinarsenaaliinsa kuuluvat kultahuilu puusuukappaleineen, piccolo, altto ja traverso eli barokkihuilu. Tulevan ohjelmiston harjoittelu alkaa tavallisesti kolmisen viikkoa ennen konserttia, jolloin nuotit saadaan käyttöön. RSO:lla on muusikoilleen harjoitustiloja Musiikkitalossa. Kortelainen kollegoineen jakavat keskenään ”puunaisten ja puumiesten” harjoitushuoneet.
Tammikuun alkupuolella Kaisa Kortelainen soittaa solistina Lotta Wennäkoskelta tilatun Soie-huilukonserton, joten solistitehtävään on varauduttava harjoittelemalla joululomallakin. Onneksi isovanhemmat voivat hoitaa vajaan vuoden ikäistä Einoa. Kaisa kuvasi, miten puhallinsoittaja on aina ikään kuin solisti, sillä jokaisella soittaa omaa stemmaansa. Orkesterislangilla ”uimiseen” eli “löysäilyyn” ei ole harjoituksissakaan varaa, vaan stemma on syytä osata jo silloin.
RSO:ssa on totuttu kansainvälisiin muusikkokollegoihin ja kapellimestareihin. Orkesterin sisäinen puhekieli on sekä suomea että englantia ja välillä niiden sekoitusta. Yhdistyksemme jäsen oli etukäteen lähettänyt kysymyksen orkesterin joissakin konserteissa käyttämästä värikoodista. Kaisa Kortelainen kertoi orkesterilaisten itse päättävän siitä. Ilmoitustaululla on ohjeet, joiden päälinjan mukaan pukeutumisessa voi olla jotakin punaisen tai sinisen sävyjä, ja väri pyritään soinnuttamaan solistin pukeutumiseen. Miessolistien voi luottaa lähes aina pukeutuvan mustaan. Naissolistien esiintymisasua on etukäteen vaikea, jollei mahdotonta ennustaa, joten silloin on parasta pitäytyä tummassa.
Kaverin vinkin ansiosta Zürichistä Helsinkiin
Eteläkorealainen Han Kim on kuulunut toukokuun 2018 koesoittojen perusteella RSO:n soittajistoon saman vuoden syyskuusta lähtien. Opiskeluaikanaan Han Kimillä oli ilo päästä myös klarinetistilegenda Sabine Mayerin oppiin, ja niiltä jäljiltä hän päätyi muusikoksi Zürichiin. Kansainvälinen nettisivusto julkaisee tietoja vapaista työpaikoista eri orkestereissa. Han Kimillä on RSO:ssa ennestään tuttuja maanmiehiä kuten altisti Ezra Woo ja oboisti Kyeong Ham. Woolta hän sai vinkin klarinetistin koesoitosta, osallistui siihen ja on nyt RSO:n toinen sooloklarinetisti.
Han Kim kertoi opiskelleensa Etonissa Englannissa, samassa koulussa kuin häntä ylemmällä luokalla ollut Nicholas Collon. Kuva Pertti Jalonen.
Myös klarinetteja on huilujen tavoin soinniltaan ja kooltaan erilaisia aina haastattelumikrofonin kokoisesta E-flat klarinetista kontrabassoklarinettiin, jota Han Kim havainnollisti itsensä mittaiseksi. Klarinettien puuaines on perinteisesti ollut eteläafrikkalainen grenadilla, mutta sen saatavuusongelmia korvaamaan on nyttemmin käytetty myös puksipuuta. Jos aikaa olisi, Han Kimiltä irtoaisi kevyesti perusteellinen kuvaus oman soittimensa laadusta, ominaisuuksista ja vaativuudesta. Vaativia ovat välillä myös kesken teoksen tarpeelliset soittimien vaihdot. Aaron Coplandin Appalakkien keväässä Han Kimillä on kokonaista viisi sekuntia aikaa vaihtaa klarinettia.
Ilmeisen vaikuttuneena Han Kim kuvailee RSO:n hämmästyttävän monipuolista ohjelmistoa ja erityisesti orkesterin vahvuuksia nykymusiikin tulkkina. Hänen omia suosikkejaan ovat Magnus Lindbergin teokset. Kulttuurilleen tyypilliseen tapaan hän kehui Helsinkiä ja Suomea, oikeastaan kaikkea täällä kokemaansa. Pandemiasta huolimatta hän on tänä vuonna päässyt kotimaahansa jo kerran ja joulukuussa on edessä seuraava matka.
Nuoren sellistin selkeä tavoite
Vakiintuneen tavan mukaisesti RSOn ystävät tarjoaa esiintymistilaisuuksia nuorille muusikoille, jotka ovat sijoittuneet kärkipäähän oman instrumenttinsa kilpailuissa. Oulun konservatorion kasvatti Pekka Smolander on juuri aloittanut opintonsa Sibelius Akatemiassa. Hän on jo kokenut kilpailija, joka viimeksi kunnostautui nuorille suunnatussa Porvoon sellokilpailussa. Niin Salon kuin Porvoonkin kilpailut ovat Pekka Smolanderille esiaskeleita tulevaan Turun sellokilpailuun. RSO:n Tuomas Lehdon oppilaana hän on nyt kolmatta vuotta. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat hänelle kristallinkirkkaat: hänestä tulee ammattisellisti. RSOn ystäville hän esitti kaksi osaa Bachin sellosarjasta.
Porvoon sellokilpailussa menestynyt Pekka Smolander palkittiin myös RSOn ystävien kunniakirjalla ja kutsulla esiintymään ystäväyhdistyksen jäsenillassa. Kuva Airi Vilhunen.
Ystäväyhdistyksen tulevia tapahtumia
Yhdistyksen taloudenhoitaja Kaisa Ala ja tiedottaja Airi Vilhunen kertoivat lähitulevaisuuden tapahtumista. Kaisa Ala pohjusti vielä ennen vuoden loppua käyttöön otettavaa sähköistä jäsenkorttia. Sen toivotaan saavuttavan mahdollisimman laajan suosion, sillä sen avulla säästyy sekä työtä että kustannuksia. Tarkat ohjeet sähköisen jäsenkortin käyttöönotosta tulevat lähiaikoina erikseen. Sen rinnalle jää vielä mahdollisuus saada entisenlainen pahvikortti.
Yhdistyksen taloudenhoitaja Kaisa Ala esitteli yhdistykselle tulevaa uutta sähköistä jäsenkorttia. Kuva Pertti Jalonen.
Airi Vilhusella oli toiveikkaita terveisiä avoimista kenraaliharjoituksista, joita monet jäsenet illankin aikana kertoivat ikävöineensä. Jos korona ja sen vaatimat rajoitukset suovat, kevätkaudella voisi olla tarjolla ehkä jopa 3-4 avointa kenraaliharjoitusta. Yhdistyksen vuosikokous on 1.3.2022 musiikkitalon terassilämpiössä. Airi kannusti jäseniä aktiiviseen yhteydenpitoon yhdistyksen eri kanavien (sähköposti, Facebook) kautta.
Ellei korona muuta tilannetta, jäsenille on keväällä luvassa RSO:n avoimia kenraaliharjoituksia, yhdistyksen tiedottaja Airi Vilhunen kertoi. Kuva Pertti Jalonen.
Tyytyväisiä ystäviä
Jäseniltaa oli mitä ilmeisimmin kovasti kaivattu, sillä se tuli monen ystävän kanssa keskusteltaessa ensimmäisenä esille. Auli Lappalaisen ja Juha Virtasen tavoin useat sanoivat myös odottavansa innolla taas pääsyä kenraaliharjoituksiin. Maria Penttinen piti jäseniltaa oikein onnistuneena ja harmittele, ettei ole jo aika pitkän jäsenyytensä aikana aiemmin osallistunut vastaaviin tilaisuuksiin. Irmeli Tuomimäki ja Reino Lampinen muistelivat viimeksi ennen koronarajoituksia järjestettyä ystävien Wienin matkaa ja toivoivat, että pandemian hellittäessä ystäville olisi tarjolla yhteisiä musiikkimatkoja sekä ulkomaille että kotimaassa. Viime metreillä koronan takia peruuntunut matka Hampuriin ja siellä Elbphilharmonie-konserttitaloon kangasti jo toiveikkaasti monen mielessä. Yhdistys tarjoaisi mielellään myös etäyhteyttä jäsentilaisuuksiinsa, mutta niissä on pelattava varman päälle. Striimatun musiikkiesityksen levitys saattaa synnyttää tekijänoikeuksiin liittyviä korvausongelmia.
Ulla Martikainen-Florath oli yksi yhdistyksen perustajajäseniä ja nyt iloisena, kun taas pystyttiin kokoontumaan jäseniltaan. Kuva Pertti Jalonen.
Teksti Ritva Männynoksa Kuvat Pertti Jalonen ja Airi Vilhunen
RSO:n syyskauden teemat jatkuvat myös keväällä, uutta musiikkia on tarjolla runsaasti. ”Laaja, monipuolinen repertuaari motivoi myös muusikoita”, RSOn toinen soolofagotisti Jussi Särkkä kiteytti. RSOn ystäville järjestetyssä tilaisuudessa hän ja ystäväyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Valsta seuloivat esiin orkesterin kevätkauden ohjelmiston parhaat palat.
Yhä ajankohtainen Šostakovitš
Dmitri Šostakovitš jatkaa kevään säveltäjänimenä. Kevätkaudella RSO esittää peräti neljä hänen sinfoniaansa: 9:nnen, 10:nnen, 11:nnen ja 14:nnen sekä molemmat viulukonsertot. 9. sinfonia on sävelletty vuonna 1945, muut 1950-luvulla Stalinin kuoleman jälkeen.
”Šostakovitšin musiikki on edelleen pelottavan ajankohtaista. Hän eli jatkuvassa poliittisen koneiston puristuksessa ja henkilökohtaisen uhan alla. Hänen traumansa purkautuvat esiin hänen teoksistaan yhä ajankohtaisina”, Jussi Särkkä sanoi. Särkän mukaan Šostakovitšin musiikissa on suurimmat fagottiosuudet, mitä ylipäätään fagotille on kirjoitettu. ”Orkesterin ja fagotin dialogissa edellinen on murskaava koneisto, johon fagotin monologit tuovat omat yksilölliset tuskanhuutonsa.”
Syksyn Faust-teema huipentuu tammikuun puolimaissa Hector Berliozin Faustin tuomiolla, jonka Hannu Lintu johtaa. Solisteina ovat John Irvin, Florian Boesch, Markus Suihkonen ja Tuija Knihtilä. Mukana ovat Jani Sivénin valmentama Musiikkitalon kuoro ja Pasi Hyökin Ylioppilaskunnan Laulajat.
RSO:n toinen soolofagotisti Jussi Särkkä oli pukeutunut frakkiin, sillä kevätkauden ensimmäinen konsertti alkoi heti ystäväyhdistyksen tilaisuuden jälkeen.
Uusia ja kiinnostavia kapellimestareita
Monesta muusta sinfoniaorkesterista poiketen RSO:lla ei ole päävierailijaa. Jussi Särkkä pitää käytäntöä hyvänä. ”Se antaa hiukan enemmän vapautta valita hyviä ja kiinnostavia yhteistyökapellimestareita ylikapellimestarin vapaavuoroilla. Ollaan tähän tyytyväisiä. Toinen yleinen tyytyväisyydenaihe on pitkäjänteinen ohjelmistosuunnittelu. Orkesteri tietää tulevan ohjelmiston pääteokset pari vuotta eteenpäin.”
Vakituisen päävierailijan sijaan RSOn kunniakapellimestarit vierailevat säännöllisesti. Tammikuun lopulla RSO:ta saapuukin johtamaan orkesterin kunniakapellimestari Sakari Oramo. Oramon johtamassa konsertissa kuullaan Aarre Merikannon kaksi teosta, Fantasia ja Ekho, tanskalaisen Rued Langgaardin Sinfonia n:ro 6 ja Richard Straussin – RSOn syys- ja kevätkauden toisen merkittävän säveltäjän Vier letzte Lieder. Solistina on sopraano Anu Komsi. – Sakari Oramosta Särkkä nostaa esiin hänen taitonsa valita mielenkiintoisia uusia juttuja, tässä konsertissa ne ovat Strauss-helmiä.
Maaliskuun puolivälissä orkesteria johtaa sen toinen kunniakapellimestari, Jukka-Pekka Saraste. Ohjelmassa on kaksi sinfoniaa, Šostakovitšin 14:s ja Tšaikovskin 6:s eli ”Pateettinen”. Edellisen solisteina ovat sopraano Jelena Pankratova ja basso Mihail Petrenko.
Collon oli yksituumainen valinta
Helmikuussa korokkeelle nousee RSOn tuleva ylikapellimestari Nicholas Collon. Perjantain 14.2 ohjelmassa on Kalevi Ahon Sinfonisia tansseja, Thomas Adesin Viulukonsertto ”Concentric Paths op 23” solistinaan Pekka Kuusisto.
”Oliko Nicholas Collonin valinta RSOn ylikapellimestariksi rakkautta ensi silmäyksellä?”, Heikki Valsta kysyi Jussi Särkältä. ”Kyllä niin voi sanoa. En ole tähänastisen urani aikana kokenut missään orkesterissa yhtään näin yksituumaista valintaa, vaikka Collon oli johtanut orkesteriamme vain kerran ennen nimitystään.”
”Puhaltakakollegaltani, joka varmaan hyvistä syistä suhtautuu kapellimestareihin hyvin kriittisesti, tuli ensikonsertin harjoitustauolla paljon puhuva kommentti: Tämähän on liian hyvää ollakseen totta!”
Jussi Särkkä muistaa vielä Collonin ensimmäisestä johtamiskerrasta hauskan yksityiskohdan: ”Collonin noustessa korokkeelle joku yleisöstä huusi bravo, vaikkei orkesteri ollut vielä aloittanutkaan.”
Muistutettakoon, että Nicholas Collonin ja RSOn kenraaliharjoitus 14.2.2020 on vain RSOn ystävien jäsenille.
Musiikkitalon Terassilämpiöön oli kokoontunut iso joukko ystäväyhdistyksen jäseniä kuulemaan, mitä herkkuja orkesteri kevätkaudella tarjoaa. Edessä keskellä istuvat ystäväyhdistyksen puheenjohtaja Eija Kujala ja taloudenhoitaja Kaisa Ala.
Pultista orkesterin eteen
Maaliskuun ensimmäisessä konsertissa kapellimestari Han-Na Changin vierellä seisoo RSOn oma soolohuilisti Yuki Kojama, joka esittää Carl Nielsenin Huilukonserton. Konsertin päättää Šostakovitšin 10. sinfonia.
Jussi Särkän mukaan tällainen tilanne on ”kuumottava”. ”Jännittäminen oman orkesterin edessä on tietenkin yksilöllistä. On jotenkin epäloogista, että tyrimistä oman porukan edessä jännittää enemmän kuin esiintymistä vieraassa salissa, vaikka tietää, että kollegat ovat 100-prosenttisesti mukana. Tilanne on vähän vastaava kuin koesoitossa, kun on hakenut korkeampaa vakanssia orkesterista.”
Huhtikuu alkaa Suomen tuoreimman kapellimestarikomeetan Klaus Mäkelän johdolla. RSO kantaesittää Sauli Zinovjevin sille ja Ruotsin radiolle säveltämän Pianokonserton ja Anton Brucknerin 5:nnen sinfonian. ”On mielenkiintoista, että Klaus Mäkelä on tarttunut tähän teokseen. Yleensä Bruckner tulee kapellimestareiden ohjelmistoon vähän varttuneemmalla iällä”, Jukka Särkkä totesi.
Suomen merkittävimpiin lukeutuva mieskuoro, Polyteknikkojen Kuoro täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlakonsertissaan se esittää Lotta Wennäkosken Uniin asti -kuoroteoksen ja sillä on osansa Ferruccio Busonin Pianokonsertossa. Pianosolistina on Igor Levit. Busonilta kuullaan myös Berceuse élégiaque. Hannu Lintu johtaa.
Konserttikausi päättyy Dima Slobodenioukin johtaman Sinfonia Lahden vierailukonserttiin. Se esittää Prokofjevin Sinfonia concertante e-mollin, Modest Musorgskin Yön autiolla vuorella ja päättää Šostakovitšin suurten orkesteriteosten sarjan 9:nnellä sinfonialla. Sellosolistina on Jan-Erik Gustafsson.
Jussi Särkkä on pitkään soittanut RSO:ssa ja niinpä hänellä oli myös paljon muistoja orkesterista ja sen kapellimestareista.
Kamarisoitto kiinnostaa muusikoita
Kamarimusiikin soittaminen on RSOn muusikoiden keskuudessa erittäin haluttua. Tämän kevään kamarimusiikkifestivaali huhtikuun lopulla on saanut nimekseen Mind. Sen taiteellisina suunnittelijoina ovat ykkösviulisti Tarja-Leena Kirchner ja soolosellisti Tuija Rantamäki.
”Kamarimusiikki on niin kaukana pakkopullasta kuin mahdollista. Se kiinnostaa orkesterin muusikoita äärettömästi. Kamarimusiikki-ideat tuodaan orkesterimuusikoiden sisäisen johtoryhmän käsittelyyn ja niitä viedään yhdessä ideoiden esittäjien kanssa eteenpäin”, Jussi Särkkä kertoi.
Teksti:Pertti Jalonen Kuvat: Airi Vilhunen ja Pertti Jalonen
Millaista musiikillista herkkua RSO:n syksyn konsertit tarjoavat? Ketkä ovat syksyn tähtiä ja mitkä ohjelmiston harvinaisuuksia? Mihin konsertteihin kannattaa jonottaa yksittäislippuja 14.8.?
Musiikkitoimittaja Outi Paananen ja Heikki Valsta esittelevät keskiviikkona 22.5. klo 17.30 – 18.30 RSO:n syksyn 2019 ohjelmistoa ja poimivat konserteista omia suosikkejaan. Vastaava tilaisuus tammikuussa sai paljon kiitosta ystäväyhdistyksen jäseniltä. Nyt tilaisuus on jo hyvissä ajoin ennen syksyn yksittäislippujen myynnin alkamista 14.8., joten Outin ja Heikin tärppien perusteella voit ehtiä saada lipunkin suositeltuun konserttiin. Tilaisuus järjestetään Musiikkitalon auditoriossa, 1. kerroksessa eli alakerrassa, keskiviikkona 22.5. klo 17.30 – 18.30.
