RSO:n uusi soittaja esittelyssä: Joonas Korjus

Yhdistyksemme esittelee jäsenilleen RSO:n uusia soittajia. Ensimmäisenä haastattelussa vuoden 2023 syksyllä orkesterissa aloittanut Joonas Korjus, kontrabasso.

Miksi valitsit kontrabasson?

Hain musiikkiopistoon kahdeksanvuotiaana ja halusin soittaa selloa. Sellopaikat olivat kuitenkin jo täynnä ja vähemmän yllättäen kontrabassoon oli paikkoja. Näin päädyin kokeilemaan soitinta ja sillä tiellä olen ylpeästi edelleen. Me basistit usein päädymme soittamaan kontrabassoa sattumuksen tai soittimen vaihdon kautta, joten siksi vitsailemmekin, että kontrabasso valitsee meidät.

Miksi valitsit RSO:n?

Ei ole salaisuus, että RSO on monen musiikinopiskelijan haave ja tavoite. Orkesterin korkea taso ja vaatimustaso houkuttelivat minua hakemaan ja haastamaan itseäni. Työympäristö on erittäin motivoiva ja inspiroiva korkean tasoisten kollegoiden, kapellimestareiden sekä solistien ympärillä ja siksi hakeminen RSO:n basistiksi oli itsestäänselvyys. Olen erittäin kiitollinen tästä työpaikasta.

Millainen on ollut aikaisempi urakehityksesi?

Aloitin kontrabasson soiton kahdeksanvuotiaana ja soitin Keskisen Uudenmaan Musiikkiopistossa lukion loppuun asti. Basson soitto oli koko lapsuuteni ja nuoruuteni ajan lähinnä harrastus mm. jalkapallon ohella ja vasta lukion loppupuolella aloin kiinnostumaan enemmän ammattiopintojen mahdollisuudesta. Pääsin onneksi lukiosta suoraan Sibelius-Akatemiaan, jossa aloitin opinnot armeijavuoteni jälkeen. Sibelius-Akatemiasta valmistuin musiikin maisteriksi joulukuussa 2022 Jiri Parviaisen oppilaana ja opintoihini kuului vaihto-opiskeluvuodet Berliinin Taideyliopistossa Otto Tolosen (soolokontrabasso Berlin Staatsoper) oppilaana. Ennen RSO:ta ehdin työskennellä Jyväskylä Sinfoniassa varaäänenjohtajana noin vuoden verran.

Miten basistien paikat konsertissa määritellään?

Basistien paikat ovat pääosin aina samassa paikassa. Toki siihen vaikuttaa esim. orkesterin laajuus kullakin viikolla, mutta pyrimme olla aina mahdollisimman lähellä muuta orkesteria. Mitä lähemmäksi tai “sisemmäksi” pääsemme orkesteria, sen paremmassa kontaktissa olemme muuhun orkesteriin, joka auttaa yhteissoittoa. Toki kapellimestareilla saattaa olla omia toiveita orkesterin ryhmittymiseen ja eri orkestereilla bassot ovat eri paikoissa (esim. Tapiola Sinfonietta ja Concertgebouw Orchestra bassot ovat usein orkesterin keskellä). RSO:ssa näkyvimpiä ovat Mahler-viikot, kun soitamme toisella puolella salia 1.viulujen vieressä mm. orkestroinnin vuoksi.

Liittyykö kontrabasson soittamiseen jotain erityistä, minkä haluaisit kertoa?

Näkyvin erityisyys basson soitossa on varmaan se, että meillä on kaksi erilaista jousiotetta: saksalainen ja ranskalainen jousiote. Meidän bassosektiossa on enemmän saksalaisen otteen edustajia, jossa jousta lähestytään alakautta. Molemmissa otteissa on hyvät ja huonot puolensa, mutta molemmilla otteilla voi soittaa upeasti. Lisäksi orkesterissa soitamme orkesterin bassoja emmekä omiamme, koska orkesterissa tarvitsemme viisikielisiä tai jatkeellisia (alin E-kieli laajennettu C:hen) bassoja.

Haasteellisin soittotehtävä?

Mieleeni ei tule mitään erityistä yhtä haasteellista tehtävää, mutta esimerkiksi koesoitot orkestereihin ovat haasteellisia. Koesoitot kestävät yleensä 1-2 kokonaista päivää ja soittokierroksia on useita. Fokuksen on pysyttävä kasassa pitkiä jaksoja ja joskus tuloksia odotellaan tunteja. Lisäksi harjoittelu ja henkinen valmistautuminen koesoittoihin kestävät viikkoja tai jopa kuukausia, joten kokonaisuutena monen asia on onnistuttava tässä pitkässä prosessissa.

Kuka on ollut vaikuttavin musiikkipersoona elämässäsi?

Mieleeni tulee toki useita inspiroivia persoonia, mutta vaikuttavimmat itselleni ovat olleet opettajani Jiri Parviainen ja Otto Tolonen. He ovat henkilöt, joiden kanssa olen tehnyt eniten töitä musiikin parissa ja he ovat opastaneet minua lähestymään musiikkia oikealla tavalla. En usko, että ilman heitä soittaisin tänä päivänä RSO:ssa.

Mikä on mielimusiikkiasi?

Tykkään monenlaisesta musiikista ja kuuntelen vapaa-ajallani laidasta laitaan eri genrejä. Töiden puolesta tykkään soittaa ja kuunnella tällä hetkellä erityisesti isoja Sinfonioita mm. Mahlerilta, Brahmsilta ja Sibeliukselta. Mutta maailma on täynnä hyvää musiikkia, johon ihastun viikoittain.

Kenen kuolleen tai elävän henkilön haluaisit ehdottomasti tavata?

Minua kiehtoisi enemmän kuulla, miten ja millä tyylillä teoksia on soitettu eri aikakausilla, se voisi olla erittäin opettavaista ja kiinnostavaa.  Basistin näkökulmasta voisin tavata ja päästä kuuntelemaan “kontrabasson Paganinin” eli Giovanni Bottesinin, joka soitti ja sävelsi aikanaan bassolle musiikkia, jota ei oltu ennen kuultu.

Millaisena näet klassisen musiikin (taidemusiikin) tulevaisuuden?

Näen klassisen musiikin tulevaisuuden tämän hetken taloushaasteista ja vastakkainasetteluista huolimatta tarpeellisena ja toivottuna taidemuotona. Tämän voi nähdä suoraan yleisömääristä ja yleisestä kiinnostuksesta klassista musiikkia kohtaan. Toki asiaa ei voi pitää itsestäänselvyytenä ja sen eteen pitää tehdä myös jatkossa töitä.

Mitä harrastat vapaa-ajallasi?

Tykkään erityisesti liikkua eri tavoin. Lenkkeilen koiran kanssa, harrastan futsalia sekä jalkapalloa ja käyn kuntosalilla. Olen myös aktiivinen penkkiurheilija ja tykkään seurata TV:stä eri urheilulajeja.

Joonas Korjus

Haastatteli Lauri Jaakkola
Kuva Linda Lehtovirta