Mirka Malmin suunnittelema Nainen ja viulu -konserttisarja nostaa esiin unohtuneita naissäveltäjiä

Tapaan RSO:n kakkosviulistin Mirka Malmin Musiikkitalon kahvilassa Minna Canthin ja tasa-arvon päivänä, eikä päivä voisi paremmin sopia haastattelun aiheeseen, huhtikuussa käynnistyvään Nainen ja viulu -kamarimusiikkisarjaan. Sarja nostaa näkyviin unohdettuja pohjoismaisia naissäveltäjiä vuosilta 1850-1950. Mirka on suunnitellut sarjan, tuottaa sen ja itse myös esiintyy konserteissa.

Ensimmäinen sysäys Nainen ja viulu -kokonaisuudelle oli Sibelius-juhlavuonna, jolloin Mirka Malmi löysi ruotsalaisen säveltäjän Elfrida Andréen pianokvinteton. Tästä Sibeliuksen syntymävuonna sävelletystä löydöstä aukesi pohjoismaisten naissäveltäjien maailma, josta Tukholmassakin opiskellut Mirka ei paljoakaan tiennyt. Hän ei ollut koskaan soittanut heidän musiikkiaan eikä juuri kuullutkaan. ”Tajusin, että tässä on jonkinlainen musta piste. Oli kiinnostavaa lähteä tutkimaan, keitä nämä 1800-luvun puolivälissä ja 1900-luvun alkupuolella säveltäneet naiset ovat ja millaista musiikkia he ovat säveltäneet.”

RSO:n kamarikonserttien sarjaan Mirka Malmi suunnitteli viime vuonna Pohjoismaisia naisia -nimisen konsertin, joka sai hyvän vastaanoton. ”Siitä syntyi ajatus, että voisin kerätä naissäveltäjien teoksista muutaman konsertin sarjan. Halusin tuoda yleisölle esille, että tällaistakin musiikkia on. Konsertteja syntyikin yllättävän monta, kun aloin kerätä mielekkäitä konserttikokonaisuksia.”

Syntyi kuuden kamarikonsertin sarja, jonka päätteeksi kuullaan seitsemäntenä Wegelius-kamarijousien orkesterikonsertti. Konsertit levittäytyvät kahden vuoden ajalle, ja tänä vuonna vuorossa on kolme konserttia. Sarjan aloittaa sunnuntaina 22.4. klo 18.00 G18-salissa (Yrjönkatu 18) konsertti, joka on saanut nimekseen Leipzigin koulu Pohjolassa. Sonaatteja viululle ja pianolle esittää Mirka Malmin kanssa Tiina Karakorpi. Kaikki konsertin säveltäjät ovat opiskelleet tai muuten vaikuttaneet Leipzigissa. Norjalainen Borghild Holmsen ja ruotsalainen Amanda Maier-Röntgen ovat olleet maansa ensimmäisiä naisia, joilta on julkaistu sonaatteja. ”Konserttiohjelmistossa olen halunnut rinnastaa heidät norjalaiseen Edward Griegiin ja tanskalaiseen Niels Gadeen, jotka ovat tuon ajan tunnettuja säveltäjiä”, Mirka kuvaa valintojaan.

Monet pohjoismaiset naissäveltäjät ovat opiskelleet Leipzigissa ja muualla Keski-Euroopassa. Mirka Malmi kuvaa heitä rohkeina naisina, jotka ovat lähteneet hakemaan oppia ja seuranneet musiikillista kutsumustaan. ”Tämäkään ei ole mikään 1900-luvun ilmiö, vaan sinne on lähdetty jo 1800-luvun puolivälissä, usein erityisluvalla tai vapaaoppilaina, sillä välttämättä kaikilla naisilla ei ole ollut tutkinnonsuorittamisoikeutta.”

Ennakkoluulot naissäveltäjien teoksia kohtaan ovat olleet syvällä.  Mirka haluaakin korjata sen uskomuksen, että naissäveltäjien töitä ei esitetä, koska ne ovat huonoja. ”Niitä on aikoinaan esitetty, mutta sitten ei ole enää ollut ihmisiä, jotka olisivat jatkaneet näiden kappaleiden soittamista, ja ne ovat unohtuneet.” Konserttien arvosteluissa on kiitetty töitä hienoksi musiikiksi, ”vaikka onkin naisen säveltämää”. Säveltäjän sukupuoli on aina mainittu vähän alentavasti, ja 1800-luvun lopulla ja vielä 1900-luvun alussa on ollut vielä erikoista, että nainen säveltää. ”Helvi Leiviskäkin sai aika erikoisia arvosteluja aikanaan.”

Useimmat 1800-luvun lopulla eläneet naissäveltäjät ovat keskittyneet kirjoittamaan pienimuotoisempaa musiikkia: sonaatteja, kamarimusiikkia, laulumusiikkia. Joillakin on kuitenkin myös isojakin orkesteriteoksia. Kotimusisointi on ollut yksi väylä oman musiikin esittämiseen.

”Tämän aikakauden naisilla on ollut usein pakkovalinta, perhe tai oma sävellysura”, Mirka toteaa ja nostaa esimerkiksi Nainen ja viulu -konserttisarjan säveltäjistä Amanda Maier-Röntgenin, jonka sävellyksiin hän ihastui.  ”Amanda oli viuluvirtuoosi, joka teki kiertueita ympäri Pohjois-Eurooppaa, kävi Suomessakin soittamassa omaa viulukonserttoaan. Hänkin oli opiskellut Leipzigissa. Avioiduttuaan hän lopetti säveltämisen ja julkisen esiintymisen.” Hän piti kuitenkin musiikillisia salonkeja, ja niiden kunniaksi konserttisarjan toinen konsertti elokuussa 19.8. Tarvaspäässä on nimeltään Amandan salongissa. Elfrida Andrée on esimerkki toisenlaisesta valinnasta. Hän sävelsi isoja teoksia, oopperan ja sinfonioita, oli perheetön ja työskenteli tuomiokirkkourkurina.

Mikä sitten saa RSO:n muusikon toteuttamaan oman työnsä ohella tällaisen laajan konserttisarjan?

”Uteliaisuus ja oman muusikkouden ilmaisun pakko”, Mirka vastaa. Hän painottaa, että RSO on ollut hänelle erittäin tärkeä musiikillinen koti, jossa hän on soittanut jo 15 vuotta. ”Se on minulle The Orchestra.” Orkesterityön rinnalla Mirkalla on hyvin vahva kamarimuusikon identiteetti. Hän on opiskellut Tukholmassa Edsbergin kamarimusiikkikorkeakoulussa, jossa opiskeltiin oman instrumentin rinnalla koko ajan myös kamarimusiikkia. ”Orkesterityö on ihanaa ja intensiivistä, mutta jättää kuitenkin tilaa omaan tekemiseen. Isossa jousisektiossa reagoidaan koko ajan muihin ja koetetaan soittaa niin kuin yksi soitin. Oma ääni voi silloin hävitä, jos ei tee koko ajan jotakin myös pienemmissä yhtyeissä tai yksin.”

Orkesterityön rinnalla hän on koko ajan soittanut myös kamarimusiikkia eri yhtyeissä ja ollut mukana eri festivaalien järjestelyissä. Ensimmäistä kertaa hän nyt järjestää konserttisarjan yksin. ”Tässä onkin ollut yllättävän paljon tuottamista”, Mirka naurahtaa. ”Jossakin vaiheessa huomasin, että pitäisiköhän ruveta harjoittelemaan, koska musiikki on kuitenkin pääasia.”

Wihuri-säätiö on myöntänyt apurahan konserttisarjaa varten, mutta pienestä apurahasta ei riitä esim. näyttävään mainostamiseen. ”Olen iloinen siitä, että Wegelius-kamarijouset ovat hankkeessa mukana. Heiltä saan apua mm. konserttipäivän lipunmyyntiin, ettei lippuluukulta tarvitse juosta soittamaan.”

Konserttien liput voi ostaa ennakkoon osoitteessa www.mirkamalmi.fi/nainenjaviulu ja ennen konserttia ovelta.

Haastattelu ja teksti Airi Vilhunen

Nainen ja viulu -konserttisarja 2018-2019

I Leipzigin koulu Pohjolassa
22.4.2018 klo 18, G18 (Yrjönkatu 18, Helsinki)
Maier-Röntgen, Gade, Holmsen, Grieg
Mirka Malmi, viulu
Tiina Karakorpi, piano
liput 25€/15€

II Amandan salongissa
19.8.2018 klo 18, Gallén-Kallelan Museo Tarvaspää (Gallen-Kallelan tie 27, Espoo)
Wieck-Schumann, Maier-Röntgen, Brahms
Tiina Karakorpi, piano
Mirka Malmi, viulu
Hanna Hohti, alttoviulu
Eeva Rysä, sello
liput 25€/15€

III “Det kvinnliga släktets höjande”
14.10.2018 klo 18, G18 (Yrjönkatu 18, Helsinki)
Backer Gröndahl, Lindeman, Aulin, Andrée
Tiina Karakorpi, piano
Mirka Malmi, viulu
Annemarie Åström, viulu
Hanna Hohti, alttoviulu
Eeva Rysä, sello
liput 25€/15€
YleRadio1 nauhoittaa konsertin myöhempää lähetystä varten

2019

IV Sonatafton i Sverige
Andrée, Aulin, Tegnér, Munktell

V Suomalainen Nainen
Leiviskä

VI Romanssi
mm. Netzel, Tschetschulin, Melartin, Maier-Röntgen,
​Peterson-Berger, Hendriques

VII Nainen ja Viulu
Netzel, Maier-Röntgen, Munktell, Moberg