Jäsenillassa vieraina intendentti Maris Gothoni, teemasäveltäjä Lara Poe ja alttoviulisti Katrina Pelnena

RSOn ystävät tapasivat orkesterin syyskaudella tehtävänsä aloittaneen intendentti Maris Gothonin ja teemasäveltäjä Lara Poen jäsenillassa tiistaina 5. marraskuuta Musiikkitalon ravintolassa. Heitä haastatteli RSOn ystävien puheenjohtaja Heikki Valsta.

Molemmat vieraat kertoivat urastaan sujuvasti suomen kielellä, vaikka Gothoni on asunut suuren osan elämästään Saksassa ja muualla ulkomailla. Lara Poe taas on kotoisin Bostonista, mutta hänen äitinsä sukujuuret ovat Oulussa.

”Palasin Helsinkiin 25 vuoden opiskelu- ja työkiertueelta, joka alkoi nuorena Berliinistä”, Gothoni kertoi. Pääaineenaan taideyliopistossa hänellä oli solistinen piano. ”Lopetin soiton vuonna 2007, enkä enää harjoittele.” Gothonin matka jatkui Hampuriin opiskelemaan musiikki- ja teatterikorkeakoulussa taidejohtamista. Viimeksi hän työskenteli Brysselissä Belgian kansallisorkesterin taiteellisena suunnittelupäällikkönä ja sitä ennen Norjassa Stavangerin orkesterin taiteellisena toiminnanjohtajana.

RSO on Gothonin mielestä suuri menestystarina. ”On uskomatonta, miten orkesterin haaviin onnistuu uiskentelemaan jatkuvasti uusia huippukapellimestareita niin ulkomailta kuin kotimaasta.”
”Nyt on jännityksen paikka, kun YLE:n rahoitus on vaakalaudalla. Onneksi leikkauksia tulee aiemmin suunniteltua vähemmän, kun määrä supistui 25 prosentista 10 prosenttiin. Meillä orkesterissa on vankka luottamus, että asiat kuitenkin hoituvat.”

Orkesterin soittajien vaihtuvuus on hyvin hallinnassa. Pian järjestetään konserttimestarin paikasta koesoitto samoin kuin käyrätorven soittajan pestistä. Etsinnässä on myös harpisti ja trumpetin varaäänenjohtaja. Orkesteri haluaa Gothonin mukaan koesoitoista mahdollisimman avoimia ja läpinäkyviä. ”Jos sopivia ei löydetä, paikka jää täyttämättä. Emme halua soittajia koeajalle.”

Orkesterit kansainvälistyvät Euroopassa, kuten esimerkiksi Saksassa. ”Tahti on ollut paljon hitaampi Suomessa”, Gothoni arvioi. Uusia soittajia ulkomailta on kuitenkin rekrytoitu kuten latvialainen alttoviulisti Katrina Pelnena, joka oli myös jäsenillan vieraana. Hän tuli opiskelijaksi Sibelius-Akatemiaan ja sitä kautta RSO:n soittajaksi vuonna 2023. ”Meitä latvialaisia on Sibiksessä aika paljon Erasmus-vaihdossa, koska Riiasta pääsee helposti Helsinkiin Air Balticin lennoilla.”

Kansainvälisyyttä, mutta samalla suomalaisuutta tulee orkesterin ohjelmistoon toista kautta, sillä Bostonista kotoisin oleva kauden 2024–2025 teemasäveltäjä Lara Poella on oululaisen äidin kautta tuntumaa ja tietämystä Suomesta. Hyvä esimerkki on RSO:n konsertti 8.marraskuuta, jossa esitettiin Poen säveltämät Onerva-laulut. Idea on saanut alkunsa oululaisen säveltäjän Leevi Madetojan puolison, runoilija L. Onervan runoista. ”Oulun ja Lahden orkesterit tilasivat teoksen. Nyt se esitetään Helsingissä, ja solisti mezzosopraano Virpi Räisänen on syntyisin Oulun seudulta”, Poe kertoo hymyillen hyvällä suomen kielellä.

Kaamos-teoksen RSO soittaa itsenäisyyspäivän konsertissa. ”Sen teeman otin pohjoisesta hämäryydestä. Sävellys syntyi korona-aikana, kun olin yksin sulkeutuneessa tilassa.” Seuraava teos on Poen mukaan syntymässä parhaillaan ensi helmikuun Musica Nova-festivaaleille.

Jäsenilta huipentui musiikkiaiheiseen tietokilpailuun. Tietokilpailusta on tulossa jäsenillan perinne, se järjestettiin jo kolmannen kerran. Varapuheenjohtaja Ritva Männynoksa nousi lavalle ja kehotti muodostamaan pöytänaapureista kilpailuryhmiä, joihin osallistuu viidestä kuuteen jäsentä. Kunkin ryhmän tulisi kirjoittaa vastauksensa paperille. Hetken Männynoksa katseli ympärilleen ja kertoi havainneensa joidenkin vieraiden tutisevan jännityksestä. Leppoisasti hän aloitti hallituksen jäsen Lauri Jaakkolan laatimilla kysymyksillä matkan musiikkimaailmaan.

1. Kuka sävelsi sinfonian lisänimeltään ”Sammumaton”?

2. Slovenialais-suomalainen kapellimestari Leo Funtek on maailmalla tunnettu tekemästään orkesterisovituksesta. Minkä suuren pianoteoksen hän sovitti orkesterille?

3. Ketkä neljä kapellimestaria ovat toimineet RSO:n ylikapellimestareina 2000-luvulla?

4. John Cagen sävellys 4´33 vuodelta 1952 on kulttiteoksen maineessa. Mikä tekee teoksesta niin merkittävän?

5. RSO esitti Modest Musorgskin oopperan Hovanshtshina Juhlaviikoilla ja esittää sen uudestaan Salzburgissa ensi keväänä. Musorgski on vielä tunnetumpi toisesta oopperastaan. Mikä on tuo toinen ooppera?

6. Maurice Maeterlinckin näytelmä Pelléas ja Mélisande on innoittanut monia säveltäjiä, mm. Sibelius sävelsi siihen näytelmämusiikkia. Näytelmän tunnetuin versio on kuitenkin siitätehty ooppera. Kuka sävelsi tuon oopperan?

Suuri yllätys ei ollut, kun Männynoksa julisti voittajaksi Gothonin ryhmän täysillä pisteillä. Toiseksi ylsi ryhmä RSO:n ystävistä saaden yhtä pistettä vaille täydet pisteet. Näiden kahden ryhmän jäsenet tietokilpailun voittajina pääsevät juhlimaan menestystään Musiikkitalon Kahvioon vaikkapa pullakahveilla. He saivat vuoden voimassa olevat lahjakortit.

Voisiko lopuksi julkaista tietokilpailun oikeat vastaukset.

Ne ovat tässä: 1. Carl Nielsen, 2. Modest Musorgskin ”Näyttelykuvia”, 3. Saraste, Oramo, Lintu ja Collon, 4. Esittäjä ei soita ollenkaan, 5. Boris Godunov, 6. Claude Debussy.

Teksti: Marja Salmela
Kuvat: Marja Salmela ja Katja Korsisaari