Ystäväyhdistyksen jäsenkyselyn tuloksia
RSOn ystäväyhdistyksen jäsenkysely toteutettiin heti syyskauden alussa. Vastaajia saatiin mukavasti eli kaikkiaan 225 yhdistyksen jäsentä kertoi mielipiteensä yhdistyksen toiminnasta ja oli ideoimassa, miten toimintaa voidaan kehittää tulevaisuudessa.
Vastaajista 91% asui pääkaupunkiseudulla, 8% muualla. Työelämässä vastaajista oli 24%.
Vastanneiden osallistuminen yhdistyksen toimintaan
- Kenraaliharjoitukset 62 %
- Jäsenillat 55 %
- Vuosikokoukset 41 %
- Muusikkotapaamiset 38 %
- Konserttimatkat ulkomaille 24 %
- Konserttimatkat kotimaahan 18 %
- Jäsenetuja hyödyntänyt 54 %
- Mieluisin tiedottamistapa jäsenkirje, 63 %
Musiikkikasvatuksen ja -kulttuurin edistämisen kohteet
Lapset ja nuoret tärkein
- Ystäväkoulut
- Konserttimahdollisuuksien lisääminen nuorille
- Maahanmuuttajalapset
RSO:n muusikoiden omien projektien tukeminen
- Vuosittain vaihtuva nimikkomuusikko
- Arvosoitinrahasto
Nykyistä toimintaa pidettiin myös riittävänä
Ideoita paikallistoimintaan
- Vierailut eri puolelle Suomea paikallisten orkestereiden konsertteihin
- Yhteistyö muiden orkestereiden ystäväyhdistysten kanssa
- Autetaan /helpotetaan pääkaupunkiseudun ulkopuolelta tulevien jäsenten konserttilippujen hankintaa /saantia
- Nykyistä toimintaa pidettiin myös riittävänä
Yhdistyksen toiminnan kehittäminen
Nykyiseen toimintaan ollaan tyytyväisiä, mutta toivelistalla on:
- Konserttimatkoja koti- ja ulkomaille
- Musiikkitietämystä lisää jäsenille (säveltäjät, teokset, muusikot)
- Tietoa orkestereiden käytännön toiminnasta ja konserttien järjestämisestä
- Vuorovaikutuksen lisäämistä muusikoiden ja ystäväyhdistyksen jäsenten kesken
RSO:n ystävien hallituksen valitsemat kehityskohteet
- Järjestetään oma pöytä Ystäväyhdistyksen jäsenille konserttien väliajalle
- Maaseutuliput
- Järjestetään RSO:n ohjelmiston esittelytilaisuus kaksi kertaa vuodessa
YHTEENVETO KYSELYN AVOIMISTA VASTAUKSISTA / Johanna Varjonen
Kyselyssä oli kolme kysymystä, joihin pyydettiin vapaamuotoisia vastauksia.
- Mitä kohteita nykyisten lisäksi musiikkikasvatuksen ja -kulttuurin edistämiseen
- Paikallistoimintaan ideoita
- Ehdotuksia yhdistyksen toiminnan kehittämiseen
Eniten ehdotuksia tuli kolmanteen kysymykseen, jossa oli kyse yhdistyksen toiminnan kehittämisestä. Jonkin verran samanlaisia vastauksia tuli kuitenkin kaikkiin kolmeen kysymykseen. Olen järjestänyt vastaukset kunkin kysymyksen vastaukset teemoittain. Nämä ovat luettavissa toisessa tiedostossa (9 sivua), jonka liitän myös viestiini. Tässä yhteenveto vastauksista (2,5 sivua).
- Musiikkikasvatuksessa ja –kulttuurissa tärkein kohderyhmä oli lapset ja nuoret (11 vastausta), mikä onkin ollut toiminnan yhtenä kivijalkana ja toteutunut ystäväkoulujen muodossa. Konserttimahdollisuuksien lisääminen, stipendiaattien myöhempien vaiheiden seuraaminen ja Sibelius-Akatemian opiskelijoiden jatko-opintojen tukeminen olivat esillä. Uutena tuotiin esiin maahanmuuttajalapset ja kehitysmaiden koulut.
Toinen kohde (4 vastausta) oli RSO:n muusikoiden omien projektien tukeminen, arvosoitinrahasto ja uutena ideana vuosittain vaihtuvan nimikkomuusikon nimeäminen.
Kolmantena kohteena olivat jäsenet itse (6 vastausta). Nämä toiveet olivat päällekkäisiä yhdistyksen kehittämisideoiden kanssa. Muusikkotapaamisia, luentoja, jäsenetuja ja yhteistyötä muiden ystäväyhdistysten kanssa ehdotettiin.
Muina kohteina oli mainittu kuorot ja musiikkiopistot.
Viisi vastaajaa piti nykyistä toimintaa riittävänä ja hyvänä.
- Paikallistoiminnan ideoita
Vierailut eri puolille Suomea paikallisten orkestereiden konsertteihin oli useimmin mainittu idea (13 vastausta). Erilaisiin musiikkijuhliin ja tapahtumiin osallistumista kannatettiin. Viimekesäistä Hauhon musiikkijuhlavierailua pidettiin onnistuneena ja samanlaisia matkoja toivottiin järjestettävän uusiin paikkoihin. Esimerkkeinä mainittiin Jyväskylä, Lahti, Tampere, Turku, Nurmijärvi (Syksy Soi! –festivaali), Seinäjoki (naiskuoro Sorja), Lohja (Lumo Sinfis), Rovaniemi (Lapin kamariorkesteri), Jepua (Jeppo Ungdomsorkester), Kokkola (Keski-Pohjanmaan orkesteri) ja Jalasjärvi (Joose Tammelin). Paikallisorkestereiden toimintaa haluttaisiin myös tukea.
Yhteistyötä muiden orkestereiden ystäväyhdistysten kanssa toivottiin, hyvänä esimerkkinä pidettiin ensi kevään vierailua Lahteen. Joitakin ehdotuksia tuli perinteisten musiikkiyhdistysten (esim. Turun soitannollinen seura) ja musiikkiopistojen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Uusia ehdotuksia olivat maakuntiin järjestettävät muusikkovierailut sekä ystäväyhdistysten yhteiset musiikkipäivät, joissa käsiteltäisiin säveltäjiä/sävellyksiä/tulevien konserttien ohjelmistoa. Lisäksi toivottiin, että Pääkaupungissa vierailevat jäsenet voisivat saada helpommin konserttilippuja.
Monet (11 vastausta) olivat sitä mieltä, että nykyinen toiminta on hyvää ja riittävää.
Yleiseksi vaikutelmaksi jäi, että paikallistoimintaa olisi parasta järjestää jo olemassa olevien paikallisten yhdistysten kanssa pikemminkin kuin että lähtisimme rakentamaan uutta toimintaa.
- Yhdistyksen toiminnan kehittäminen tuotti eniten vastauksia.
Jäsenet ovat olleet tyytyväisiä toteutuneeseen toimintaan (20 vastausta). Erikseen on mainittu kenraaliharjoitukset, matkat ja eri kulttuurin aloja yhdistävät tapahtumat, muusikkotapaamiset ja se, että tiedotus on monikanavaista. Toimintaa kiitetään monipuolisuudesta ja aktiivisuudesta ja muistutetaan, että ei pidä rönsytä laajemmalle kuin vapaaehtoisresurssit antavat myöten. Vielä erikseen mainitaan lasten ja nuorten eli tulevan konserttiyleisön musiikkikasvatuksen painottaminen toiminnassa.
Matkoja toivotaan sekä kotimaahan (8 vastaajaa) että koti- ja ulkomaille (9 vastaajaa). Osa kohteista tuli esille jo paikallistoiminta-kysymyksen yhteydessä. Matkoja ei toivota välttämättä RSO:n konsertteihin vaan esimerkiksi Wienin kesäkonsertteihin, Pohjoismaihin sekä muiden kuuluisien oopperatalojen ja orkestereiden konsertteihin.
Toinen selvä toive oli musiikkitietämyksen lisääminen (7 vastausta). Tämä tarkoittaa luentoja, tietoiskuja ja asiantuntijoiden vetämiä keskusteluja säveltäjistä, teoksista, ohjelmistoista ym. Musiikkitiedon lisäksi haluttiin tietoa orkestereiden käytännön toiminnasta (8 vastausta). Miten ohjelmisto rakentuu, miten valitaan soittajat, mitä tekevät intendentti, konserttimestari, äänenjohtajat, jne. Kiinnostavaa olisi tietää konsertin taustalla olevasta työstä, miten soittimia huolletaan, mitä tehdään yksin ja mitä yhdessä, mitä järjestäjät tekevät jne. (Katso listaus tekstissä, toinen tiedosto.)
Vuorovaikutuksen lisääminen muusikoiden kanssa oli toiveena 9 vastaajalla. Musiikilliset keskustelutilaisuudet, muusikkotapaamiset, uusien teosten analyysit ennen esitystä jne.
Uusia ideoita tuli myös esille. Ystävät haluaisivat tutustua paremmin toisiinsa. Toivottiin, että konserttien yhteyteen saataisiin ystäville oma tapaamispaikka, jossa väliajalla voisi vaihtaa mielipiteitä kahvikupin/viinilasillisen ohessa. Mielipidetiedustelut suosikkiteoksista aktivoisivat jäseniä, ennakkoluulotonta vaihtotoimintaa eri ystäväyhdistysten kanssa ja maksullisia tapaamisia artistien kanssa ehdotettiin. Yhteiskunnallista vaikuttaminen oli tavoitteena pyynnöissä, jossa toivottiin kannanottoa Helsingin keskustaan rakennettavaan kulttuurisiltaan ja suorien konserttilähetysten saaminen takaisin televisioon.
Pienimuotoisia konsertteja tai matineoita toivottiin järjestettäväksi yhteistyössä Ateneumin, Emman, Kiasman, Kansallismuseon jne. kanssa tai kotikonsertteja. Soittajia voisivat olla Sibelius-Akatemian tai muiden oppilaitosten opiskelijat tai RSO:n muusikot. Tilaisuudet olisivat iltapäivällä tai alkuillasta, jolloin ihmisillä ja esiintyjillä olisi enemmän aikaa.
Lisäksi vastaajat olivat kirjanneet harmituksen aiheita, joihin toivottiin parannusta. Lippujen hankinnan hankaluus netin välityksellä ja niukkuus ylipäätään, kun kausikorttilaiset valtaavat paikat Kenraaliharjoituksia toivottiin lisää. Muusikkotapaamisiin ja konserttien vapaalippuja toivottiin säästettävän niille, jotka eivät pääse työn vuoksi kenraaliharjoituksiin.
Yhdistyksen käytännön toiminnan parantamiseksi toivottiin sähköistä jäsenkorttia, vaihtuvuutta hallitukseen ja twitteriä.