Espanjassa Alicanten lähellä syntyneen Fátima Boix Cantón elämänpolku johti Suomeen jo runsas vuosikymmen sitten. Hän opiskeli Sibelius-Akatemiassa ja työskenteli Suomessa eri orkestereissa kunnes sai pari vuotta sitten vakituisen paikan Radion sinfoniaorkesterissa, jonka riveissä hän toimii klarinetinsoittajana sekä erityisesti Es-klarinetin soittajana. Soitin, jota Fátima erityisesti rakastaa. Synnyinseudultaan hän on tuonut mukanaan myös ruokaohjeita, joista yhdeksi suosituimmista on tullut helppo artisokkasalaatti.
Ensaladilla de alcachofa – artisokkasalaatti
“Rakastan artisokkaa sen kaikissa muodoissa. Kokeilin kerran tätä oheista salaattia, ja myöhemmin siitä on tullut yksi lempiohjeistani. Se on myös helppo valmistaa. Ja salaatti sopii hyvin myös aterian alkupalaksi.”
Ainesosat:
1 purkillinen artisokkaa vedessä
2 pientä tölkkiä tonnikalaa öljyssä
3 keitettyä kananmunaa
majoneesia
(anjovisfile koristeluun)
Purista artisokasta ylimääräinen vesi pois. Leikkaa artisokat pieniksi paloiksi. Lisää öljystä poimitut tonnikalapalat ja pilkottu kananmuna sekä sekoita kaikki majoneesin kera maun mukaan. Voit säästää osan keltuaisista koristeluun sekä lisätä sekoituksesta tehdyn keon päälle koristeeksi anjovisfileen.
Artisokkasalaatti sopii erinomaisesti myös alkuruuaksi.
Musiikkivihje
Konserttiehdotukseksi olisin antanut ennen pandemian tuomia ohjelmamuutoksia Hannu Linnun 10. maaliskuuta johtaman konsertin ja siinä erityisesti Mozartin sävellyksen Trauermusik. Se on pieni, mutta väkevä teos, jonka esittäminen tuo minulle mieleen paljon hyviä muistoja. Soitin sitä usein konservatorion orkesterissa kun opiskelin 2005 Alicantessa opettajani Francisco Amayan johdolla. Johdin myös teosta, sillä opintoihini kuului tuolloin myös kaksi vuotta orkesterinjohtoa. Muistan kuunnelleeni teosta usein matkatessani konservatoriosta kotiini Agostiin.
Ruoanlaitto jakautuu kahden aikuisen perheessämme siten, että mies hifistelee pastakoneineen ja rasvakeittimineen fiinimmät illalliset ja minä vastaan jälkiruoista, leivonnasta ja tunnistamattomista kasvismössöistä. Innostun ruoanlaittoon ainoastaan arki-iltaisin yhdeksän jälkeen, jolloin seuraavana päivänä on sitten lounas valmiina. Iltakokkaus on rentouttavaa ja erityisen perusturvallista on pilkkoa kasviksia, joita käytän runsaasti.
Tämän vegaanisen linssikeiton alkulähde löytyy netistä nimellä Maailman paras linssikeitto. Itselläni reseptiin tarttuu mukaan juureksia ja kaikkea kaapista löytyvää, mutta lähtökohtana ovat aina sipuli, valkosipuli, punaiset linssit, tomaattimurska ja kookosmaito, eli tämähän on purkkiruokaa, jonka aineksia voi ladata kaappiin mielin määrin. Ja mikä parasta, keittoa tulee iso kattilallinen, joten joka päivä ei ole pakko kokata!
Harmaan päivän harmaana iltana halusin nähdä punaista edes ruoassani, joten lisäsin keittoon porkkanaa, paprikaa ja punasipulia. Chiliä ei kaapista löytynyt, mutta korvasin sen lempimaullani inkiväärillä. Valkosipulit ovat ihan itse kasvatettuja puutarhapalstani luomutuotteita!
Öljyä (tai muuta rasvaa)
Punasipuli
2-4 valkosipulin kynttä
Pala inkivääriä
2 porkkanaa
Pala paprikaa
Punaisia linssejä
Vettä
2 prk tomaattimurskaa
2 prk kookosmaitoa
harissatahnaa
Cayennepippuria
Paprikamaustetta
Kurkumaa
Paista mausteita öljyssä. Freesaa mausteöljyssä sipuli/valkosipuli/inkivääri/porkkana/paprika. Lisää vettä kattilaan (en koskaan mittaa, eli ohjeeni on tarpeeksi vettä!). Huuhdo linssit, heitä kattilaan. Lisää tomaattimurskat ja huuhtaise purkeista jämät (eli lisää vettä). Ehkä teelusikallinen harissatahnaa? Epävarmuuden iskiessä palanen kasvisliemikuutiota. Suolaa ja mustapippuria, jos siltä tuntuu. Lopuksi kookosmaidot kehiin. Jos on mautonta, lisää mausteita! Keitä koko hommelia 20-30 minuuttia, mutta hauduttelu tekee tälle keitolle hyvää, ja maku syvenee seuraavana päivänä. Nesteen määrä ratkaisee, tuliko tehtyä keitto vai muhennos.
Samalla voit keittää päivän maskisaaliin, 5 minuuttia ripauksella pyykinpesuainetta!
Konserttivihje
Kun ruoka ja maskit on nyt hoideltu, voikin luoda silmäyksen loppukauden ohjelmistoon. Ensinnäkin, on mahtavaa saada soittaa konsertteja, ja parasta, että paikalla saa olla yleisöä. Yhtä lailla tärkeää on yleisö radion, tv:n ja netin äärellä, ja konserttilavalla voikin nyt todella aistia suoran lähetyksen tunnun!
Itse odotan kovasti Itsenäisyyspäivän konserttia ja Helvi Leiviskän pianokonserttoa Mirka Viitalan tulkintana. Mirka on upea pianisti ja on kiinnostavaa kuulla, minkälainen Leiviskän teos on. Jokainen konsertti on etenkin nykyään juhlapäivä, mutta Itsenäisyyspäivän konsertissa on myös aina jotenkin erityinen tunnelma. Kiinnostavaa, millaista tänä vuonna on!
Maria Puusaari
RSO:n 2.viulisti vuodesta 2003 lähtien. RSOn ystävät muistavat hänet myös RSO:n orkesterivaltuuskunnan puheenjohtajana, jossa tehtävässä hän toimi pitkään. Orkesterityön lisäksi Maria tunnetaan etenkin nykymusiikin esittäjänä. Hän on myös oululaisen Uuden Musiikin Lokakuu -festivaalin taiteellinen johtaja ja valmistelee taiteellista tohtorintutkintoa Sibelius-Akatemiassa.
Tässä Yle Areenan videossa Maria Puusaari mm. esittelee viulunsa ja kertoo, mitä kaikkea voi tapahtua kesken konsertin, ainakin Japanissa: Ihmiset orkesterissa: Maria Puusaari.
