RSOn ystävien viikonloppu Kööpenhaminassa

Ei olisi ensimmäinen matkamme RSOn ystävien joukossa Kööpenhaminaan juuri paremmin voinut onnistua. Ylikapellimestari Fabio Luisin johtamat DR SymfoniOrkestret, DR KoncertKoret, BBC Singers ja solistit Lise Davidsen (s), Olesya Petrova (mzs), Insung Sim (b) ja Giorgio Berrugi (t) tarjosivat perjantai-iltana unohtumattoman tulkinnan Verdin Requiemista. Nuori norjalaissopraano Lise Davidsen oli häikäisevän hyvä. Hänestä on kehittymässä maailman oopperalavojen supernova. Verkko- ja tärykalvoille tallentui myös isorummun antaumuksellinen”kurmoottaminen”. – Davidsenilta kukkakimpun saanut rumpali oli silmin nähden otettu.

Konserttisalin akustiikka – Toyotan suunnittelema, kuten Musiikkitalonkin – ei jättänyt juuri toivomisen varaa, vaikka istumapaikkamme olivat salin ”sivuterassilla”. Solistit oli sijoitettu kuin meitä ajatellen orkesterin taakse.

Konserttitalon pienoismallista näkee, millainen ulkokuori talolla on.

Jean Nouvelin suunnittelema 1800-paikkainen DR:n konserttitalo valmistui lopullisesti vuonna 2009. Talon jäänsininen ulkokuori ja pääsalin käpymäinen muoto ovat saaneet inspiraationsa Peter Hoegin Lumen taju -romaanista: Nouvelin mukaan rakennuksessa on meteoriitti jääkuution sisällä. Muovinen sininen ulkoseinä heiluu tuulessa, varsinainen ulkoseinä on sen sisäpuolelle rakennettu lasista. Sali on ”viinitarha”-tyyppinen, yleisön istumapaikat ympäröivät orkesterikoroketta. Talon loppulasku oli noin 200 miljoonaa euroa, kustannusarvio ylittyi 250 prosentilla. Rakennuspaikka oli sanalla sanoen tunkio – ”built on shit” , kuten DR-oppaamme Henrik kiteytti – ja myös korkean pohjaveden takia perustusten teko osoittautui haasteelliseksi. Paalutustöiden takia ylimääräistä rahaa paloi 35 miljoonaa euroa. Illan musiikkiesitystä kuunnellessa kustannusarvion ylittyminen ei vaivannut.

Ennen konserttia Henrik esitteli meille DR:n toimitalon tv-studioita, lavastepajan ja radion kuunnelmastudion sekä sen, miten televisiosarjojen illuusiot syntyvät. Hän kertoi, että me olimme ensimmäinen ryhmä aikoihin, jolle ei tarvinnut selittää, mitä on julkinen radio- ja tv-palvelu. Esittelyn päätteeksi nautimme virkistävän buffet-aterian.

Olimme perjantai-aamuna Kastrupiin saavuttuamme lähteneet heti tilausbussilla opastetulle kaupunkikiertoajelulle. Amalienborgin linnan aukiolla kuningatar Margaretan linna näyttää äkkiseltään samalta kuin aukion muut hallitsijaperheen palatsit, mutta kovana tupakoitsijana kuningatar kuuleman mukaan tarvitsee taloonsa viisi savupiippua. Muut saavat tyytyä kolmeen, enintään neljään. Yhdessäkään palatsissa ei liputettu, joten kaikki kuninkaalliset olivat matkoilla. Henkivartiostokaartin sotilaat eivät silti olleet saaneet ylimääräistä vapaapäivää. Tanskan kuningashuone on maailman vanhimpia, se periytyy jo 950-luvun Henrik Sinihampaasta.

Erinomainen oppaamme Laura esitteli perusteellisesti Kööpenhaminan nähtävyyksiä ja historiaa.

Kuningas Kristian IV (hallitsi 1588-1648) on Tanskassa vieläkin rakastettu rakennuttajana: linnojen ja uusien kaupunkien rakentamisen lisäksi hän oli sikäli valistunut yksinvaltias, että rakennutti Kööpenhaminaan merimiehille ja satamatyöntekijöille tuohon aikaan erittäin modernin rivitaloalueen. Kussakin ala- ja yläkerran asunnossa oli n. 60 asuinneliötä. Huoneistot ovat edelleen käytössä, nyt molemmat kerrokset samalla perheellä.

Suomesta vietiin talvisodan syttyessä 4 000 lasta Tanskaan sotalapsiksi. Heille on pystytetty yksinkertainen muistokivi Kastelletin puiston edustalle. Nykyiset Kööpehaminan suomalaiset kokoontuvat Ruotsalaisen kirkon yhteydessä.

Kööpenhaminan kuninkaallinen ooppera helmikuisena pilvisenä päivänä.

Kööpenhaminan uusi Oopperatalo kuuluu Konserttitalon ohella kaupungin merkittävimpiin uusiin nähtävyyksiin. 700 000 tanskalaista työllistävä Maersk-varustamo (sen omistajasuvun A.P. Möllerin säätiö) lupasi pitää yhtiön pääkonttorin Tanskassa ja rakennuttaa Oopperatalon omalla kustannuksellaan lahjoittaakseen sen kaupungille sillä ehdolla, että saa tehdä sen omille mailleen, Holmen-saarelle. Talosta on suora näköyhteys Amalienborgin linnaan. Arkkitehti Henning Larsenin suunnittelema rakennus maksoi säätiölle lopulta 2,5 miljardia Tanskan kruunua eli noin 350 miljoonaa euroa. Rakennuksen käyttö- ja ylläpitokulut maksaa kaupunki.

Kiertoajelu päättyi puolilta päivin hotellille. Itse majoittuminen siirtyi vastoin ennakkotietoa muutamalla tunnilla, minkä vuoksi siirsimme lähdön DR:lle hiukan myöhemmäksi.

Lauantaina osa ryhmästä lähti maaseuturetkelle Pohjois-Sjellantiin kohteina mm. Frederiksborgin linna ja Louisianan taidemuseo. Frederiksborgin linnan osittaisessa palossa tuhoutuneiden huoneiden alkuperäistä irtaimistoa ei ollut pyritty entisöimään. Sen sijaan linnan huoneet oli sisustettu kalustein, jotka olivat tyypillisiä Tanskassa kullakin vuosisadalla. Tämän ansiosta linna ei ole ”kun olet nähnyt niitä yhden, olet nähnyt kaikki” –tyyppiä.

Yhteinen illallinen oli varattu likeiseen Höst-ravintolaan, joka oli vuonna 2013 valittu Vuoden design-ravintolaksi. Pienen varauskömmähdyksen vuoksi jouduimme odottelemaan ulkosalla pöytään pääsyä, mutta hyvä ruoka jätti tuonkin sattumuksen taka-alalle. Lisäksi henkilökunta tarjosi hyvitykseksi muutaman ylimääräisen ”keittiön tervehdyksen”.

Paluupäivän eli sunnuntain ohjelmassa olivat käynnit Oopperatalossa ja Musiikkimuseossa. Jälkimmäinen oli vanhassa DR:n radiotalossa. Omatoimimatkailijalle museon anti olisi jäänyt kovin vajaaksi. Onneksi meillä oli kaksi mitä mainiointa opasta, jotka herättivät esityksillään muinaiset soittimet eloon.