Musiikkifestivaalin pyörittelyä RSO-arjen ohessa

 

Mikko Ivars, RSO:n sellisti ja Hauhon musiikkijuhlien toinen perustaja kirjoittaa, mistä kaikki alkoi ja millaista on festivaalin järjestäminen oman muusikon työn ohella. Tänä vuonna Hauhon musiikkijuhlat järjestetään 4.-8.heinäkuuta ja jo 16.kerran. 

Aloitin taipaleeni Radion sinfoniaorkesterin sellistinä kevätkaudella 2003 siirtyessäni Kansallisooperan orkesterimontusta kuuden vuoden työrupeaman jälkeen hieman toisenlaiseen työpaikkaan. Tämä kyseinen ajankohta oli työnantajan vaihdoksen lisäksi siinäkin mielessä merkittävä, että olin edellisenä kesänä tullut järjestäneeksi ensimmäistä kertaa nelipäiväisen musiikkifestivaalin yhdessä vanhan ystäväni ja RSO-kollegani Olli Kilpiön kanssa.

Kun Hauhon musiikkijuhlat päätettiin perustaa syksyllä 2001, ei sen kummempaa viisivuotissuunnitelmaa tehty (viisitoistavuotissuunnitelmasta puhumattakaan…). Kunhan päätettiin konkretisoida useita kertoja opiskeluvuosien aikana esiin pulpahtanut idea omasta festivaalista kesäpaikkakunnallamme Hauholla. Nyt viittätoista festivaalia myöhemmin Hauhon musiikkijuhlista on muotoutunut osa Suomen ja varsinkin Kanta-Hämeen kulttuurikesää ja erityisesti omaa muusikon arkea – vaikka toisinkin olisi varmasti voinut matkan varrella käydä.

Hauhon musiikkijuhlien pääpaikka on kaunis Hahkialan kartano.

 

VÄHÄN TAUSTAA

Hauho on aina ollut tärkeä osa omaa elämääni – ja kun tutustuimme Ollin kanssa 1980-luvun alussa, kävi ilmi että näin on asia myös hänen kohdallaan. Itse olin viettänyt kesämökillä kaikki kesäni tuohon asti ja kun tapasimme tuoreina musiikkiluokkalaisina Hyvinkäällä, tuli ilmi että Ollinkin perhe oli juuri hankkinut kesämökin saman vesistön ääreltä. Yhdeksänvuotiaalle tieto uuden kaverin seurasta loputtomalta tuntuvien kesälomien aikana ei ollut mikään pieni juttu, ja Hauhon maisemissa tulikin sittemmin vietettyä paljon aikaa myös tulevan muusikko- ja festivaalikollegan kanssa.

Ensimmäisen kerran “Hauhon musiikkijuhlat” -sanapari mainittiin joskus 90-luvulla, kun olimme päässeet festivaalielämän makuun aluksi musiikkileireillä, mestarikursseilla ja varsinkin Virtuosi di Kuhmo -kamariorkesterin kanssa kierrellessämme vähän ulkomaillakin. Muutamia vuosia myöhemmin päätimme aiheen säännöllisesti pulpahdeltua pintaan sitten tarttua toimeen ja kokeilla siipiämme tapahtumajärjestäjinä.

Ensimmäinen tapahtuma heinäkuussa 2002 onnistui yli odotuksien ja myös mittakaava laajeni ensimmäisistä varovaisista luonnoksista heti kättelyssä nelipäiväiseksi festivaaliksi. Vaikka budjetti oli olemattoman pieni, upeat kollegamme ja ystävämme kuitenkin halusivat tulla esiintymään Hauholle palkkioiden vaatimattomuudesta huolimatta. Vielä näin jälkikäteen suuren suuri kiitos mm. Uusi Helsinki-kvartetille, Anu Komsille, Naoko Shibayama-Aarniolle, Ismo Eskeliselle, Ralf Gothónille  sekä Elina Vähälälle ja muille Virtuosi di Kuhmon jäsenille!

Näin jälkikäteen ajateltuna muutamaa vuotta aiemmin eteen tullut Virtuosi di Kuhmon itsenäistyminen Kuhmon kamarimusiikin organisaatiosta oli ratkaiseva tekijä; olimme nimittäin saaneet orkesterin pyörittämisestä arvokasta kokemusta ja tiesimme jo jonkin verran erilaisista budjetoinneista,  työnantajavelvoitteista, apurahahakemuksista ym. asioista, mitkä ei-taiteilijoille ovat ehkä itsestään selviä. (Aihepiiriin liittyen; olen muuten ollut jo pidempään sitä mieltä että taideyliopistosta valmistuakseen pitäisi opiskelijalla olla takanaan kokemusta edes yhden pienen konsertin järjestämisestä alusta lähtien. Kokemus on myös osoittanut, että helpoimpia taiteilijavieraita ovat ne, jotka ovat festivaalia joskus johtaneet –  vastaukset kysymyksiin tulevat yleensä minuuteissa. He kun omakohtaisesti tietävät, kuinka paljon se helpottaa kysyjän/järjestäjän elämää.)

Hahkialan kartanon sali on yksi konserttipaikoista.
FESTIVAALITOIMISTO EDELLEEN OLOHUONEEN NURKASSA

Nyt vuonna 2017 Hauhon musiikkijuhlien organisaatio on itseasiassa hyvin samanlainen kuin vuonna 2002. Talvikauden aikana asioiden etenemisestä vastaavat edelleen perustaja-johtajat Ivars & Kilpiö, ja ainoastaan festivaalin lähestyessä tuotantoassistenttimme ja lavajärjestäjämme astuvat mukaan remmiin. Myöskään sen kummempaa päämajaa ei Hauhon musiikkijuhlat ole hankkinut, vaan asiat hoituvat edelleen kotioloista. Onneksi kuitenkin tietokoneet ovat pienentyneet (ja halventuneet..) ja pilvipalvelut mahdollistavat eri asioihin reagoimisen käytännössä mistä tahansa.

Olisi valheellista väittää, että muutaman rautaisen ammattilaisen 24/7 miehittämä festivaalitoimisto ja tuhdisti lihaisampi budjetti eivät kiehtoisi, mutta rahallisen korvauksen sijasta vuosien varrella on tullut toisaalta opittua paljon yleissivistäviä taitoja, mistä on kiistämättä hyötyä elämässä – puhumattakaan “worst-case scenariosta” missä sellon ääressä leivän ansaitseminen olisikin syystä tai toisesta mahdotonta.

Hieman omista keikkakiireistä riippuen, myöskään festivaalin parissa vietettävä työaika ei välttävättä sijoitu kaikkein tuottavimpaan kohtaan päivästä. Kun apurahahakemus, ohjelmanjulkaisu tms. sattuu kohdalle täytyy tietokone avata aamun RSO-harjoituksen ja sen jälkeisen oman treenailun jälkeen hyvinkin myöhään illalla. Toisaalta taas uusintakonserttien päivät tarjoavat mahdollisuuden työskennellä asian parissa onneksi välillä myös virka-aikaan – kenraaliharjoitusta  kun ei näinä päivinä ole.

Festivaalimme syntyaikoihin vierailimme Sheffieldissä “Music in the Round” -festivaalilla Virtuosien kanssa ja muistan elävästi perustajan, edesmenneen Lindsay-kvartetin primaksen Peter Cropperin kertomuksen siitä, miten hän yksin alkuaikoina hoiti kirjanpidot, tiedottamiset, roudaukset – käytännössä kaiken. Tämä on mielessäni edelleen arvokkaana muistona ja ajattomana vertaistukena.

Hauhon ja RSO:n muusikoita. Festivaalijohtajat Mikko Ivars 1. vasemmalla ja Olli Kilpiö 3. vasemmalta.
TEEMA VUONNA 2017 – “VIIHTYKÄÄ”

Liekö ensimmäisen festivaalivuoden peruja, kun hattu kourassa kyselimme esiintyjiä festivaalillemme, mutta edelleenkään emme alleviivaa erityisiä vuosittaisia teemoja ohjelmaa suunnitellessamme vaan lähdemme liikkeelle esiintyjävieraidemme toivesta ja ideoista. Koska kesä on monen muusikon kiireisintä esiintymissesonkia, näemme mielekkäämpänä sen, että Hauhon musiikkijuhlilla esiintyvä taiteilija voi itse ehdottaa haluamaansa ohjelmaa, joka ajankohtaan sopii. Muutenkin yksi henkinen kulmakivemme on se, että taiteilijavierastamme ei kuluteta loppuun, vaan hän voi nauttia ajasta Hauholla; ehtii kollegoiden konsertteihin, hieman ulkoilemaan, lepäämään tai mitä parhaaksi katsookin. Mielestämme uuvuttavia työleirejä on jo muusikkojenkin maailmassa riittävästi.

Taiteilijan huomioivaan ohjelmistosuunnitteluun liittyvät myös kokemukseni Virtuosi di Kuhmon aktiivisimmilta ajoilta: Monet festivaalit halusivat aina uudelleen tiettyjä samoja, kuluneitakin kappaleita, vaikka olimme omaa genreämme tutkineet paljonkin ja löytäneet jousiorkesterikirjallisuudesta lukuisia harvinaisempia helmiä. Bachin kaksoiskonsertolla ja romanttisilla serenadeilla kuitenkin usein mentiin – ja teoksethan ovat toki loistavia, mutta esiintyjät olisivat ehkä olleet motivoituneempia, jos vähän uusiakin mausteita olisi ollut konsertin ohjelmassa. (Näin RSO-vertauksena; Sibeliuksen kakkosta ja Finlandiaa on toki hienoa soittaa, mutta onneksi kiertueillamme on huomattavasti laajempaakin ohjelmistoa vietävänä ulkomaille.)

Koska onneksemme olemme saaneet kerättyä festivaalillemme hyvinkin uskollisen kuulijakunnan, on Hauholla myös mahdollista kaivella arkistojen kätköistä unohduksiin jääneiden säveltäjien teoksia konserttiohjelmiin. Varsinkin niissä konserteissa, missä itse esiinnyn, soitan mieluusti esim. IMSLP-nuottikirjastoa penkomalla ja internetiä ylösalaisin kääntämällä löytyneitä kuriositeetteja. Vinkkinä: Jos käytettävissä on hieman epätavallisempi instrumenttiyhdistelmä (esim. kaksi alttoviulua + sello), pääsee nopeammin luetteloita läpikäydessä kaikkein tunnetuimpien säveltäjien ohi esim. Johann Nepomuk Hummelin, Ulvi Cemal Erkinin tai Egon Kornauthin teosten pariin.

MAANTIETEELLISTÄ HIENOSÄÄTÖÄ JA NUORTEN TUKEMISTA

Kuluneiden vuosien varrella Hauhon musiikkijuhlat on jonkin verran kasvanut sekä laajuudeltaan että varsinkin vaikutusalueeltaan. Alkuvuosina konsertoimme pelkästään Hauholla, mutta totesimme parin vuoden jälkeen, että yleisöpohja on ehkä kuitenkin aavistuksen suppea niin monelle konsertille pienehkössä pitäjässä. Siispä aloitimme uusien konserttipaikkojen etsimisen lähiseuduilta, Hattulasta Hämeenlinnaan ja Rengosta Lammille. Rengon Pyhän Jaakon kirkko onkin sittemmin vakiintunut avajaiskonserttimme pitopaikaksi – kiitos muuten RSO:n intendentin Tuula Sarotien joka tästä hienosta Santiago de Compostelan pyhiinvaellusreitin  varrella olevasta kirkosta vinkkasi! Hauhon kirkon ja “kotipaikkamme” Hahkialan Kartanon lisäksi Hauhon musiikkijuhlien konserteista voi nauttia siis Rengossa ja Hattulassa. Tänä vuonna kuitenkin nähdään tuleeko Lammin Turvantalosta lisäys vakituisten konserttipaikkojemme joukkoon.

Maantieteellisen evoluution lisäksi tärkein Hauhon musiikkijuhlien kehitysaskel oli Nuori Taiteilija-valintojen aloittaminen vuonna 2010. Kipinä lähti oikeastaan pääyhteistyökumppanimme – silloisen Kantapankin, nykyisen Oma Säästöpankin taholta. Heidän tuellaan kehitimme ajatuksen kutsua vuosittain aikuisikänsä kynnyksellä olevia erityisen lahjakkaita nuoria muusikkoja esiintymään Hauhon musiikkijuhlille. Halusimme antaa myös nuorille vieraillemme vapaat kädet ohjelmistovalintojen suhteen – useinhan tuonikäisen muusikon esiintymiset on suureksi osaksi rakennettu kilpailuihin tai tärkeisiin tutkintoihin valmistautumista varten. Omasta kokemuksestakin muistan, että näistä konserttiohjelmista saattoi tulla hyvinkin eriskummallisia, kun ohjelmassa saattoi olla etydi, virtuoosikappale, pari osaa pakollista Bachin soolosarjaa sekä päälle sonaatti tai konsertto pianosäestyksellä. Halusimme ainakin antaa mahdollisuuden soittaa esimerkiksi vähemmän teknistä osaamista mittaavaa mutta enemmän nuoren taiteilijan muusikkoutta esiin tuovaa repertuaaria. Tosin vuosien varrella on kuultu kyllä siitä huolimatta melkoisia taituruudennäytteitä!

Hauhon Musiikkijuhlilla viihtyvät myös muusikot.
MAKASIINIKLUBIN JÄLKEEN LOMA HÄÄMÖTTÄÄ

Oma kesänvietto on muototutunut väistämättäkin tämän pienen harrastuksen ehdoilla. Alkukesä sujuu RSO-kauden loputtua uusia teoksia valmistellessa sekä puhelimen ja tietokoneen parissa. Kesäkuulle tulee useimmiten myös ajoitettua muut “kesätyöt”; hyvän alkulämmön Hauhoa varten saa esimerkiksi edellisviikolla Porvoosta Avantin Suvisoitosta. Viime aikoina kesäkuuhun on osunut myös muita konsertteja, esim. Aino Ackté -konserttisarjassa Kallion kirkossa, KuruFestillä Ylöjärvellä ja tuoreimpana Kamarimusiikkia Lohjansaaressa“- kesäkonserteissa.

Perinteisesti oma lomakauteni alkaa kutakuinkin parikymmentä tuntia Hauhon musiikkijuhlat päättävän Makasiiniklubi-konsertin jälkeen, kun sirkus on saatu purettua. Kauas ei tarvitse kuitenkaan siirtyä Hahkialan maisemista, riittää että kurvaa kymmenisen kilometriä omalle kesämökille. Tänä kesänä tosin teen lenkin Sonkajärven kautta – pistäydymme siellä soittamassa osin samaa ohjelmaa kuin Hattulan kirkossa pari päivää aiemmin.

Lomailu kuluu mökkiä ylläpitäessa ja siitä vähän nautiskellenkin. Myös yksi useiden RSO-kollegoiden harrastuksista, eli pyöräily kuuluu osana lomanviettoon. Yksi päivä pitää kuitenkin viettää heinäkuussa laskuja maksellen sekä festivaalia asetellessa “hibernate”-tilaan. Hetken toivuttua alkaa kuitenkin taas mieleen juolahdella ideoita tulevista ohjelmista, joita sitten syksyn kuluessa aletaan valmistella.

Hauholle on aina ollut mukavaa kutsua hienoja Radion sinfoniaorkesterin kollegoita esiintymään; vuosien varrella heitä onkin vieraillut festivaalillamme aikamoinen joukko. Toivottavasti siis näemme tulevaisuudessa myös paljon RSO:n ystäviä Hauhon musiikkijuhlien konserteissa – tulkaa rohkeasti juttelemaan, kerromme Ollin kanssa mieluusti lisää tunnelmistamme ja kaikesta mikä mahdollisesti Hauhon musiikkijuhlien pyörittämisessä kiinnostaa!

Hauhon musiikkijuhlista löytyy lisää tietoa osoitteesta www.hauhofestival.fi ja suoraan tästä linkistä (klik)

Kesäkuussa 2017

Mikko Ivars

Juhlien päätyttyä ehtii festivaalijohtajakin nauttia kesämökin maisemista. Kuva: József Hárs

 

 

 

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa