RSO:n uusia soittajia – Joshua Kail

RSO:n uusista soittajista haastateltavana on alttoviulisti Joshua Kail, joka aloitti orkesterissa syksyllä 2023.

Miksi tai miten valitsit soittimeksesi alttoviulun?
Kuulin alttoviulua sen kaikessa loistossaan ensimmäisen kerran Greenwoodin musiikkileirillä Massachusettsin Berkshiressa. Leiri kesti 5 viikkoa sisältäen paljon uusia löytöjä, hyvää ruokaa, Ultimate Frisbeen pelaamista ja teinien kepposia. Jokaisena viikkona opiskelin ja esitin yhden osan jostain uudesta teoksesta, ja tämän prosessin kautta aloitin matkani kamarimusiikkiin. 13-vuotiaana, kun lähdin Greenwoodiin, en tiennyt vielä paljon mitään kamarimusiikista. Mutta lähdin sieltä täynnä tulista intohimoa tuota monimutkaista taiteen lajia kohtaan. Lähdin leiriltä myös vakuuttuneena siitä että haluan soittaa alttoviulua – kuulemma palasin kotiin ja sanoin äidilleni ”vaihdan soitinta etkä voi sitä estää”. Mikä minut innosti alttoviuluun tuona kesänä oli sen ääni: tumma, täyteläinen ja aistillinen. Viuluun verrattuna alttoviulu sopi mielestäni paremmin persoonallisuuteeni ja pidin siitä roolista mikä sillä on kamarimusiikissa.

Voitko kertoa jotain erityistä alttoviulun soittamisesta?
Tämä on hauska juttu! Soittimeni on valmistujaislahja äidiltäni, joka tilasi sen valmistuksen Guy Rabutilta New Yorkista. Sen mallina on ollut Gaspar da Salo -soitin noin vuodelta 1580. Sitä soitti New Yorkin Filharmonikkojen alttoviulun äänenjohtaja Cynthia Phelps. Olin opiskellessani hänen tunneillaan ja rakastuin hänen da Salo-alttoviulunsa ääneen, joten luonnollisesti innostuin ajatuksesta saada sen mallin mukaisesti rakennettu soitin. Minun alttoviuluni on valmistettu vuonna 2021, joten se on edelleen kasvamassa ja kypsymässä mitä tulee sointiin ja ääneen. Rakastan tätä soitinta, koska tunnen että otan pienen osan äitiäni mukaan kaikkialle minne menen.

Miksi valitsit RSO:n?
Hain Radion Sinfoniaorkesteriin alun perin siitä syystä että mielestäni orkesteri soitti hyvin. Olin jopa uppoutunut asiaan, kuuntelin orkesterin levytyksiä ja katsoin konsertteja Yle Areenasta. Muistan olleeni erityisen vaikuttunut Sibeliuksen viidennen sinfonian esityksestä, jonka johti Hannu Lintu muutama vuosi sitten. Musiikkia tehtiin orgaanisesti ja saumattomasti, ja alttoviulusektion voima kiinnitti huomioni. Olin toisen vuoden maisteriopiskelija, kun koesoitosta ilmoitettiin ja olin hyvin innokas pääsemään tänne töihin. Kandidaatin tutkinnon toisesta vuodesta lähtien olin alkanut kiinnostua orkesteriurasta ja mietin opintojeni jälkeisiä vaihtoehtoja. Tässä ammatissa töitä etsivät opiskelijat eivät oikeastaan ole siinä asemassa että voisivat ”valita” orkesterin. Me tähtäämme kohti taivaita ja toivomme parasta. Valmistauduin ankarasti koesoittoon, mutta tulos olikin hyvin sen ahkeroinnin arvoinen.

Voitko kuvata lyhyesti aikaisempaa urakehitystäsi?
Aikani Norjassa oli hyvin kasvattavaa, koska silloin aloitin ammattiorkestereissa soittamisen. Pääsin harjoittelijaksi Oslon filharmoniseen orkesteriin ja olin siellä alttoviulusektion opastuksessa kaksi vuotta. Pääsin myös vastaavaan paikkaan Stavangerin Sinfoniaorkesterissa sekä Bergenin filharmonikoissa ja minulla oli tilaisuus soittaa ja oppia näidenkin orkestereiden alttoviulusektioissa. Aloin sitten levittää ammatillisia ”siipiäni” Norjassa ja opiskelujeni ohessa toimin freelancerina eri orkestereissa. Tähän en olisi pystynyt ilman vahvaa pohjaa ja kiitänkin siitä useita mentoreitani ja opettajiani Juilliard Schoolissa, jossa he auttoivat minua kehittymään.

Olet soittanut paljon kamarimusiikkia – miksi se on sinulle tärkeää?
Kamarimusiikki on yksi syy miksi minusta tuli ammattimuusikko. Olen aina ollut sosiaalinen ja yhteistyö muiden kanssa on asia, josta olen aina pitänyt musiikissa. Ohjelmisto on aivan upeaa; jotkut unohtumattomimmista esityksistäni olen antanut osana jousikvartettia, pianokvintettiä, alttoviulukvintettiä jne. Kamarimusiikissa minua on aina kiehtonut ajatusten vaihto, erilaiset ilmaisukeinot ja pyrkimys johonkin, joka on suurempi kuin sen osien summa. Uskon että myös orkesterimuusikkoina me synnytämme synergiaa käyttämällä kamarimusiikillisia taitojamme. Minulle yksi parhaista tunteista on se kun alttoviulusektio saavuttaa flow-tilan ja me alamme ilmaista itseämme yhtenä yksikkönä.

Mikä on ollut haasteellisinta soittamaasi musiikkia?
Vaikea kysymys! Mielestäni eri tyylien ja aikakausien musiikilla on usein niille ominaiset haasteensa. Minulla on aina ollut vaikeuksia Bachin musiikillisen kielen kanssa, erityisesti hänen sooloviulu- ja soolosellosävellyksissään (alttoviulisteina me usein opiskelemme näitä teoksia, koska hän ei säveltänyt mitään sooloalttoviululle!). Hänen musiikkiinsa kattaa niin paljon jopa yhdelläkin nuottirivillä, ja minulla on vaikeuksia löytää mikä tarkoitus on kullakin fraasilla, kullakin soinnun vaihdoksella jne.

Mikä on suosikkimusiikkiasi?
Olen hullaantunut romanttiseen musiikkiin! Olen aina ollut ja tulen aina olemaan. Olen sen lisäksi heikkona Debussyn pianokappaleisiin.

Bach vai Beethoven (vai joku muu)?
Beethovenin myöhäiset jousikvartetot ovat ehdottomia suosikkejani! Anteeksi Bach.

Kuka on ollut tärkein musiikkihenkilö elämässäsi tähän mennessä?
On vaikea rajoittaa tämä yhteen henkilöön, mutta yksi vaikuttavimmista henkilöistä minun muusikon elämässäni on varmaankin Toby Perlman, joka perusti Perlmanin Musiikkiohjelman (Perlman Music Program). Vietin siellä neljä kesää viisitoistavuotiaasta lähtien ja ne kesät olivat nopean kehitykseni kannalta ehkä kaikkein tärkeimmät. Hänen visionsa ja unelmansa auttoivat minua tulemaan sellaiseksi versioksi itsestäni, jota en osannut sitä ennen kuvitellakaan. Ohjelma antoi minulle mahdollisuuden soittaa joidenkin maailman kaikkein lahjakkaimpien nuorten muusikoiden kanssa. Kasvoin sekä alttoviulistina että ihmisenä: ohjelma toimi minulle turvallisena tilana kukoistaa ja auttoi minua ymmärtämään että musiikki on se asia mitä haluan tehdä monien tulevien vuosien ajan.

Olet työskennellyt monien kapellimestareiden kanssa – millainen on muusikon kannalta hyvä kapellimestari?
Arvostan kapellimestareita, joilla on vahva näkemys johtamastaan musiikista, ja jotka ovat valppaita ja osaavat todella yhdistää orkesterin muodostavat erilaiset elementit tuottaen jotakin liikuttavaa ja vakuuttavaa. Pidän myös kapellimestareista, joilla on selkeä tekniikka!

Mitä teet vapaa-ajallasi?
Pyöräilen ympäri kaupunkia, hengailen kavereiden kanssa, käyn usein saunassa ja tanssin tekno/house-musiikin tahdissa. Pidän myös juoruilemisesta, joten älä kerro minulle salaisuuksiasi! 🙂

Joshua Kail

Haastatteli Lauri Jaakkola
Kuva Linda Lehtovirta