Keväinen musiikki- ja taidematka hurmasi

RSOn ystävät tekivät retken Tampereelle perjantaina 25. huhtikuuta. Ohjelmassa oli käynti Tampereen taidemuseossa sekä Tampere Filharmonian konsertissa.

Kolme matkalla ollutta kertoo vaikutelmistaan.

Harri Korkkula

”Tampere Filharmonian konsertti oli erittäin positiivinen kokemus.  Orkesteri on loistavassa iskussa. Voin sanoa näin, koska olen seurannut orkesteria noin 50 vuotta”, kertoo Harri Korkkula, joka opiskeli  ja on sen jälkeen usein vieraillut Tampereella.  

Hän kehuu myös Tampere-talon akustiikkaa: ”Se parani tuntuvasti sen jälkeen, kun esiintymislavan ympärille asennettiin erilaisia akustisia elementtejä. ”Ykkösluokkaa!”

Konsertin rakenne oli Korkkulan mielestä kaunis, sillä meditatiivista musiikkia oli alussa ja lopussa. Se viritti korvat herkän vastaanottavaiseksi.”

Ohjelma alkoi ukrainalaisen,  Amsterdamissa asuvan Victoria Polevan sinfonialla numero 3 ” White Interment” ja päättyi 90 vuotta täyttävän Arvo Pärtin Swansongin orkesterisovitukseen. ”Tämä Pärtin teos oli minulle uusi tuttavuus, ja alkoi kiinnostaa.”

Konsertissa juhlistettiin toistakin 90 vuotta täyttävää säveltäjää Aulis Sallista. ”En ollut kuullut Sallisen viulukonsertto opus 18:ta aiemmin. Kun solistina soitti Elina Vähälä, elämys oli mahtava”, Korkkula kehuu. Hän toivoo, että Sallisen teoksia esitettäisiin enemmän.

Myös Pjotr Tšaikovskin ”Pateettinen” sinfonia oli hänelle suuri elämys. ”John Storgårdsin tulkinta oli paras, jonka olen teoksesta koskaan kuullut.”

Ennen konsertti-iltaa RSO:n ystäväyhdistyksen matkalaiset poikkesivat Tampereen taidemuseossa Surrealismi- näyttelyssä. Sata vuotta täyttävää taidesuuntausta esittelevä näyttely oli Korkkulasta kiinnostava.

 ”Ongelmana ovat museon ahtaat tilat. Välillä oli vaikea seurata opasta, kun porukkaa oli paljon. Ehkä joukon olisi voinut jakaa pariin ryhmään”, hän miettii.

Lopuksi museon pohjakerroksesta löytyi modernin taiteen aarre – italialaisen Marco Brambillan  Heaven’s Gate-mediateos, joka kuvaa aikamme hypertodellisuutta, median yltäkylläisyyttä, populaarikulttuuria ja elokuvamaailman spektaakkelia.

”Upea poikkitaiteellinen reissu!” Korkkula kiittelee.

 

Maria Liisa Saastamoinen

Tunnelma Tampere-talon konsertissa teki Maria Liisa Saastamoiseen vaikutuksen.

” Teosesittelyyn osallistui paljon kiinnostuneita, jotka kyselivät kapellimestari John Storgårdsilta ja viulisti Elina Vähälältä illan teoksista. Oli tosi kiinnostavaa kuulla, miten Vähälä kertoi näkemyksiään Aulis Sallisen viulukonsertosta.”

Itse konserttisalissa oli kotoinen tunnelma. Yleisö oli hyvin monimuotoinen. Paikalla oli kokonaisia koululuokkia, nuoria kavereineen, perheitä lapsineen, opiskelijoita, keski-ikäistä ja iäkkäämpää väkeä.

Myös ohjelmisto oli monipuolinen. Erityisesti Sallisen viulukonsertto teki Saastamoiseen vaikutuksen kuten myös Tšaikovskin sinfonia. ”Sen myötä orkesteri aivan kuin lähti lentoon. Muusikot ja kapellimestari antoivat kaikkensa. Vaikutelma oli täysin erilainen kuin radiosta tai levyltä kuultuna. Yleisö eli mukana, ja kokemus oli varmaan monella pakahduttava.”

”Oli todella kiva käydä Tampere-talossa. Olin siellä viimeksi 1990-luvulla katsomassa Lentävää hollantilaista. Teoksen esittely oli aivan huippua – rentoa tunnelmaa ja tietoa samassa paketissa.”

“Taidemuseon tilat olivat isolle joukolle niin ahtaat, että siellä oli vaikea päästä kuuntelemaan oppaan selostusta. Joukko olisi voitu jakaa pariin ryhmään, jotta olisi päässyt rauhassa tutkimaan teoksia ja saanut elämyksiä ja oivalluksia.”

Myllärit- ravintola parin sadan metrin päässä Tampere-talosta oli miellyttävä kokemus. ”Vanha hyvin säilynyt punatiilinen teollisuushalli on muutettu ravintolaksi ja elää tätä aikaa.”   

Katja Korsisaari

Tampereen matkan hinta-laatusuhde oli Katja Korsisaaren mielestä tosi hyvä. Vähän yli 90 eurolla sai edestakaiset bussimatkat, konserttilipun, monipuolisen aterian ja pääsi vielä ilmaiseksi museoon. ”Kuvataide ja musiikki on hyvä yhdistelmä!”

Korsisaari kehuu, että RSOn ystävien reissuille on yksinkin mukava lähteä. ”Mukana on samanhenkistä porukkaa, jonka kanssa löytyy jutun aiheita. Oli todella hauskaa!”

Tampere-talo oli hänelle pitkään kotikonserttisali. ”Teosesittely oli aivan huippua – rentoa tunnelmaa ja tietoa samassa paketissa.”

Aulis Sallisen viulukonserton hiljaiset hetket olivat hänelle uusi ja jännittävä kokemus. Myös Tšaikovski houkutteli mukaan reissulle. Vaikutuksen teki myös Storgårdsin johtaminen varmalla otteella ja voimalla.

”Arvo Pärtin Swansong oli niin hiljainen, koskettava ja kaunis, että sen muistaa pitkään.”

Teksti ja kuvat: Marja Salmela