Kaija Saariaho, Universumin kaiut elokuvassa ja musiikissa

RSOn ystävien erikoisnäytös Riitta Raskin dokumentista Universumin kaiut aloitti uuden toimintakautemme hienolla tavalla elokuun 28. päivänä.

Riitta Rask kertoi että elokuva sai alkunsa siinä vaiheessa, kun vuonna 2019 Saariaho antoi miljoonalahjoituksensa Musiikkitalon urkuja varten ja siitä aloitettiin urkuja koskevan dokumentin tekeminen. Rask huomasi että Saariahosta itsestään ei ole pitkää dokumenttia tehty ja ehdotti sellaista säveltäjälle. Tämä suostui ja seuraavien vuosien ajan ohjaaja oli mukana mitä erilaisimmissa tilaisuuksissa Saariahoa kuvaten ja näihin tilaisuuksiin liittyviä ihmisiä haastatellen. Tuloksena on monipuolinen, herkkä ja älykäs muotokuva.

Tämä kuva, samoin kuin jutun aloittanut artikkelikuva on kuvattu elokuvateatteri Orionissa RSOn ystävien erikoisnäytöksessä.

Vaikka dokumentin idea oli keskittyä erityisesti musiikkiin, siinä käydään kiehtovasti läpi Saariahon henkilöhistoriaa lahjakkaasta koululaisesta koko perheensä kanssa yhteistyössä toimivaksi kypsäksi mestarisäveltäjäksi. Aviomies Jean-Baptiste Barrière on säveltäjä sekä multimediataiteilija, dramaturgi-poika Aleksi kirjoittaa ja kääntää tekstejä, tytär Aliisa Neige on viulisti ja kapellimestari. He kaikki pääsevät ääneen dokumentissa, kuten sitten monet muutkin säveltäjän musiikkia esittäneet taiteilijat. Herkkiä hetkiä ovat mm. vierailu koulun musiikkiluokassa, nuorille säveltäjäopiskelijoille ja laulajille puhuminen sekä Venetsian Biennaalin Kultainen Leijona-palkinnon vastaanottaminen ja siihen liittyvä kiitospuhe.

Useista sävellyksistä esitetään osia ja sekä tekijän että esittäjien kommentteja. Minulle avautui esimerkiksi kuoroteos Reconnaissance erityisen voimallisena ja ehdottomasti tarkemman tutustumisen ansaitsevana. Saariahon oopperatuotanto on hyvin esillä, onhan se säveltäjältä valtavasti työtä vaativaa. Vuonna 2005 hän kirjoitti kirjaan Ammatti: Säveltäjä 2006 (toimittaneet Pekka Hako, Risto Nieminen) näin: ”Mikä se sitten on (se tärkein asia säveltämisessä)? Tämä on varmaan yksi kysymys joka saa minut säveltämään, musiikin mysteerin etsiminen, musiikkiin kaivautuminen. Suuret teokset tuntuvat antavan siihen paremman mahdollisuuden, koska samassa materiaalissa pysyminen auttaa sen syventämiseen, niin ainakin kuvittelen. Toisaalta pieni nopea intuitiivinen kappale voi kuin salaa tavoittaa jotain musiikin ihmeestä. Jos näin käy, tuntuu musiikki suurelta ja oma säveltäjäminä pieneltä.” Elokuvassakin piirtyy kuva ihmisestä, joka ei tee itsestään suurta numeroa.

RSO esitti ensimmäistä kertaa Saariahon sävellyksen huhtikuussa vuonna 1984. Se oli Ylen tilaama orkesteriteos Verblendungen. Sittemmin häneltä on tilattu muitakin teoksia, mm. … à la Fumée ja huilukonsertto Aile du songe. Vuoteen 2002 mennessä hänen musiikkiaan oli soitettu 11 konsertissa. Sen jälkeen hän on ollut luonnollisesti vielä useammin esillä, kuten aivan äskettäin 24.8.2023 Helsingin Juhlaviikkojen konsertissa. Tuossa konsertissa kantaesitettiin trumpettikonsertto HUSH (myös Ylen tilausteos), säveltäjän viimeisin viesti meille.

RSO, Susanna Mälkki ja Verneri Pohjola harjoittavat HUSH-trumpettikonserttoa. Kuva Helsingin juhlaviikot/Sanna Autere.

Teksti: Lauri Jaakkola

Samankaltaiset artikkelit

Vastaa