Kysyimme RSOn muusikoilta mitä musiikkia he haluavat kuunnella jouluna ja tässä vastausten toinen osa:
Tarja Angervo: Olen todella jouluihminen, mutta kysymys tuntui ensin vaikealta, koska kuuntelen melko vähän musiikkia vapaa-ajallani, mutta sitten ymmärsin palata lapsuuteni. Matkustimme perheeni kanssa paljon Keski-Euroopassa ja kotona oli valtava vinyylilevykokoelma, jonne oli varmasti tuotu Saksan tuliaisia. Joka joulu kuunneltiin saksalaisia joululevyjä, ja erityisesti yksi laulu oli suosikkini: Te lapsoset, lapsoset kiiruhtakaa (Ihr Kinderlein, kommet). Ja tämä nimenomaan saksalaisen lapsikuoron laulamana. Äitini kirjoitti muistikirjaani suomennetut sanat, koska rakastin tuota laulua niin paljon.
Jukka Nuuttila: Minulla ei ole mitään erityistä joululaulua mikä merkitsisi yli muiden. Tykkään miltei kaikista perinteisistä joululauluista, niistä tulee joulumieltä. Jouluruokia tehdessä tykkään kuunnella esim. Nat King Colen ja Frank Sinatran sekä sen tyyppisiä sokerihuurrettuja joululauluja big bändin kera hienoina sovituksina.
Jouko Laivuori: Minun ei tarvitse koskaan miettiä tätä kysymystä sekuntia kauempaa. Ehdoton ykkönen on AdesteFideles! Yksinkertainen ja kaunis. Esittäjäksi sopii kai parhaiten joku englantilainen kuoro. Onhan biisiä veikkailtu Händelin säveltämäksi, vaikka tuskin näin on.
Tomas Nuñez: Minun lempijoululauluni on Adamin O Helga Natt, Jussi Björlingin laulamana. Björlingillä on uskomaton ääni, ja orkesterisovitus ja vanha äänitys luovat tunnelman menneiden aikojen jouluista. Vaimollani on tapana herättää minut jouluaattona, syntymäpäivänäni, laittamalla tämän kappaleen soimaan, ja tuomalla kahvia sänkyyn, mikä tietenkin vain lisää kiintymystäni tähän lauluun.
Laura Vikman: Ehdottomasti White Christmas, ja esittäjinä Frank Sinatra ja Bing Crosby. Ei muuta juuri tarvitsekaan!
Arvid Larsson: Tietysti riippuu mitä osaa joulufiiliksestä olen hakemassa, mutta ensin kun ajattelin yleisjoululaulua, niin mieleen tuli vaikka Jouluoratorio tai joku hieno kuorolaulu, esim. Jul, jul, tai myös jotkut pop-biisit. Mutta sitten oli aika selvä minkä haluaisin mainita. Arne Domnérus soittaa Gunnar Svenssonin musiikkia elokuvasta Karl-Bertil Jonssons Julafton, joka on tullut Ruotsin televisiossa joka vuosi 1975 lähtien. Tässä linkki musiikkiin (KLIK).
Tommi Hyytinen: Töiden puolesta jouluinen vaskimusiikki tuo aina joulun tunnelman, sen verran joulukonsertteja on tullut vuosien aikana soitettua. Samoin Bachin Jouluoratorio ehdottomasti barokkiorkesterin soittamana. Sitten kun joulun pyhät tulevat, Adamin Oi jouluyö, ja nimenomaan Jussi Björlingin tulkintana, juhlistaa jouluaaton.
Kysyimme RSOn muusikoilta, mitä musiikkia he haluavat kuunnella jouluna, ja tässä ensimmäiset vastaukset:
Jouko Harjanne: Ehdottomasti Kiri Te Kanawan ja kuoron laulama Coventry Carol. Mennessäni esiintymään ja levyttämään Englantiin, en tuntenut tätä carolia ennestään. Laulajattaren suvereenisti esittämä laulu kosketti kovin heti ensi kuulemalla. Siitä pitäen se on ollut minulle joulutunnelman tuoja.
Helmi Horttana: Minulle ehdoton joulumielen tuoja on Jussi Björlingin laulama O Helga Natt. Muistan, että lapsena laskimme serkkuni kanssa jopa vähän huvittuneena radion ollessa päällä, montako kertaa tuo laulu tulee jouluaaton aikana Yle Radio 1:stä, ja joka kerta äitimme kuuntelivat sitä kyyneleet silmissä. Iän karttuessa olen ymmärtänyt tulkinnan ainutlaatuisuuden, ja ei ole jouluaattoa ja oikeaa joulun tunnelmaa ilman Björlingin O Helga Nattia!
Taru Kircher: Minulle The Joululaulu on aikanaan oman kouluni kuoron, Madetojan musiikkilukion, levyttämä Heinillä härkien kaukalon… Se kuului traditiooni kaikkina jouluina vuosikymmenet, kunnes se pahin tapahtui: LP meni fyysisesti rikki! Kuoroa johti uskomaton musaopettaja, kuoronjohtaja Markku „Muru“ Jounela. Tyttökuorosta siis kyse. Ihania muistoja nuoruudesta, ai että! Kappale itsessään tuo jotenkin sen rauhan jouluun, jota ainakin itse niin kovin kaipaan kiireisen syksyn jälkeen…
Jussi Särkkä: Voisin nimetä tähän varsinaisten joululaulujen sijasta teoksen ja yhden kokonaisen levynkin, jotka tuovat itselleni joulutunnelman: Händelin Let the Bright Seraphim Kiri Te Kanawan esittämänä, English Chamber orchestran kanssa, kokoelman nimi on Ave Maria. Ja sama teos sisältyy yhtenä teoksena myös CD-levyyn, jonka Kathleen Battle ja Wynton Marsalis ovat aikoinaan tehneet, kokoelman nimi on Baroque Duet, orkesterina Orchestra of St. Luke´s ja kipparina John Nelson. Näitä kuuntelen aina joulun aikaan, ja vaikka ne eivät ole sen kummemmin joulumusiikkia, tuovat ne itselleni aina joulutunnelman ja -mielen.
Kaisa Kortelainen: Minulle joulun tuovat kaksi ihan perinteistä joululaulua: En etsi valtaa loistoa ja Arkihuolesi kaikki heitä. Niitä on tullut laulettua Kauneimmissa joululauluissa pienestä asti, ja tykkään soitella niitä myös itse pianolla. Minulle näihin kahteen tiivistyy joulun lämmin ja rauhallinen tunnelma!
József Hárs: Hänsel und Gretel by Engelbert Humperdinck. Very typical for the Christmas mood in German speaking middle European countries. This is the first recording (1953) of the opera in its original language produced by Walter Legge and conducted by Herbert von Karajan. The brilliant cast and the sublime performance of the Philharmonia Orchestra makes this a must have for opera fans. Humperdinck’s Märchenoper was first performed on 23 December 1893 in Weimar, conducted by Richard Strauss and has since established itself as a true masterpiece strongly associated with the Christmas spirit.
Tämän linkin kautta voit kuunnella Spotifysta József Hársin mainitseman Hänsel und Gretelin: (KLIK)
Lisää RSO:n muusikoiden joulumusiikkivalintoja tulossa vielä ennen joulua ilmestyvässä toisessa jutussamme. Jos haluat siitä tiedon sähköpostiisi, mene etusivulle ja tilaa oikeanpuoleisesta sivupalkista ilmoitus uusista jutuista klikkaamalla kuvaketta.
Elleivät koronarajoitukset toisin määrää, keväällä 2022 seuraavat RSO:n kenraaliharjoitukset ovat ystäväyhdistyksen jäsenille avoimia:
Koronarajoitusten takia 12.1. kenraaliharjoitus sekä illan konsertti peruttu!
Myös helmikuun avoin kenraaliharjoitus 9.2. on peruttu. KOnsertti kuitenkin toteutuu ilman yleisöä, ja sitä voi seurata suorana Yle Areenassa ja Yle Radio 1:ssä klo 19.00 ja Yle Teemalla myöhästettynä klo 20.00 alkaen.
Perjantai 18.3.2022
Keskiviikko 20.4.2022
Kenraaliharjoitukset alkavat kello 10.00. Ystäväyhdistykselle on varattu 150 paikkaa lohkoista S ja N. Sisään tullessa on esitettävä yhdistyksen jäsenkortti. Myös koronatodistusta kysytään Musiikkitaloon tullessa. Harjoituksissa on tauko, jonka ajankohta riippuu harjoitusten kulusta. Ennen taukoa harjoituksista ei voi poistua.
RSO:n käyrätorven soittaja Esa Tukia on yksi orkesterin hyvän ruuan ystävistä ja myös tekijöistä. Ei ihme, sillä hänen haaveensa lapsena oli tulla kokiksi. Musiikki kuitenkin vei.
Esa Tukian herkullinen omena-fransipaanitorttu sopii mainiosti myös joulun aikaan, ja puolukka-mansikkamelban kanssa se on loistava joulun jälkiruoka.
Omena-fransipaanitorttu
4 suomalaista kuorittua ja viipaloitua omenaa, siemenkota poistettuna
2 levyä pakastevoitaikinaa
vehnäjauhoja
1 kananmuna voitelemiseen
Tomusokeria
Ota hyvissä ajoin puolukat ja mansikat sulamaan siivilään kulhon päälle. Ota voitaikina lämpimään ja valmista sillä aikaa fransipaani ja melba.
Melba: Soseuta sulaneet marjat sauvasekoittimella, käytä myös sulanut mehu. Vatkaa sekaan tomusokeri vähissä erissä, kunnes seos on sopivan makeankirpeää. Laita kylmään vetäytymään.
Kauli jauhotetusta taikinasta kaksi pitkähköä levyä, toinen (pohjalevy) hieman suurempi. Tee kansilevyyn poikittain viiltoja n. 4 cm:n välein. Levitä notkea fransipaani pohjalevylle. Jätä reunoille n. 1 1/2 cm tilaa. Aseta omenaviipaleet kauniisti riveihin fransipaanimatolle. Voitele reunat vatkatulla kananmunalla. Rullaa kansilevy kaulimen ympärille, aseta tortun ylle ja rullaa auki pohjan päälle. Taita reunat kiinni, painele reunat vielä esim. haarukalla tiiviisti. Anna levätä kylmässä puolisen tuntia, voitele munalla ja paista 200-asteisessa uunissa n. 20–30 min. kunnes on kauniin ruskea. Tarjoa hieman jäähtyneenä melban kera.
Esa Tukia
kiinnitettiin jo 16-vuotiaana Kotkan kaupunginorkesterin käyrätorven äänenjohtajaksi. Hän on toiminut orkesterimuusikkona myös mm. Lahden ja Jyväskylän kaupunginorkestereissa sekä Suomen Kansallisoopperan orkesterissa. Ensimmäisen valtakunnallisen käyrätorvikilpailun Tukia voitti 1985.
RSO:ssa Esa Tukia on soittanut vuodesta 1981 alkaen. Hän on esiintynyt oman orkesterinsa solistina mm. Berliinissä sekä useiden muiden suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina Suomessa. Kamarimuusikkona hän on toiminut mm. Radius-kvintetissä, Suomen Kamarisolisteissa, Suomalaisessa Kamariorkesterissa sekä kamariorkesteri Avanti!ssa, jonka perustajajäseniä hän on.
Tässä videossa Esa Tukia kertoo mm. miten hänen haaveenaan oli tulla kokiksi, mutta musiikki kuitenkin vei: Ihmiset orkesterisssa: Esa Tukia
Kolmevuotias on useimmiten tyytyväinen elämään ja iloitsee monista asioista. Myös huumori on suuri ilonlähde, ja usein makeimman naurun saakin aikaan erilainen ’hassuttelu’. Kolmevuotiaan persoonallisuudenpiirteet alkavat selkiintyä näyttäen millaiseksi tämä kolmivuotias lopulta kasvaa.”
Juuri tällainen meidän kolmevuotiaamme, ystäväyhdistyksemme on. Olemme tyytyväisiä kasvavaan kokoomme. Olemme nauraneet paljon jäsenmatkoilla Zaragozassa ja Hauholla, olemme viihtyneet toistemme seurassa jäsenillassa ja kenraaliharjoituksissa. Olemme jäsenkyselyn vinkkien kautta kehittäneet ja kehittämässä ’persoonallisuuttamme’ jäsenistön ehdottamiin suuntiin.
Ensi vuonna jatkamme samoilla linjoilla. Tapaamme konserttien väliajoilla Ystäväpöydässä, perehdymme konserttikausiin etukäteen asiantuntijoiden avulla, ja matkaamme yhdessä ainakin Lahteen ja Wieniin. Ihana olla mukana tällaisessa kehityksessä, jota kuitenkaan ei ilman teitä, rakkaat jäsenet, olisi olemassakaan!
Kiitän teitä kaikkia taakse jäävästä vuodesta ja katsokaamme yhdessä eteenpäin jännittävään tulevaan!
