Jussin Pizza Sonata RSOn ystäville

Jussin Pizza Sonata RSOn ystäville

Joulutauon jälkeen RSO:n konsertit jatkuvat, ainakin alkuvuoden vielä ilman yleisöä, mutta kaikki Musiikkitalon konsertit esitetään suorina Yle Teemalla ja Areenassa. Täällä RSOn ystävien sivuilla jatkuvat RSO:n muusikoiden herkulliset ruokaohjeet. RSO:n 2. soolofagotisti Jussi Särkkä tarjoilee oman ohjeensa jaotellen vaiheet musiikkitermein, niin kuin muusikolle hyvin sopiikin: 

Esittelyjakso

Tällä sivustolla on näemmä aiemmin ollut esillä oikeiden kotikokkien oikeita reseptejä. Koska itse olen herkkusuisuudestani huolimatta olemattoman surkea kokki, esittelen sen suunnilleen ainoan (kaikille jo valmiiksi tutun, maailman simppeleimmän) ruokalajin, jota tulen laittaneeksi silloin tällöin eli pizzan. Ehkä tämä kuitenkin kannustaa muitakin ei-kokkeja ryhtymään rohkeasti toimeen ja vaikkapa yllättämään puolison iltapizzalla jonain pimeänä alkutalven iltana.

Kehittely

Pohja:
25 g hiiva
2,5 dl vettä
n 1/2 tl suolaa
2 rkl oliivioljyä
n 5 dl pizzapohjajauhoja (nimenomaan tähän tarkoitukseen, ei siis tavallisia vehnäjauhoja)

Sekoita hiiva kädenlämpöiseen veteen ja lisää öljy, suola ja vähitellen jauhot. Jauhoja riittävästi, ettei taikina jää tahmeaksi. Tärkeä on alustaa ainakin 5 minuuttia! Tämän jälkeen pohja tunniksi kohoamaan liinan alle sopivan suojaisaan paikkaan.
Kun taikina on kohonnut tarpeeksi eli vähintään sen tunnin, ota taikinasta n. puolet ja muotoile leivinpaperille esimerkiksi suorakaiteen muotoinen (tai minkä tahansa haluamasi muotoinen) mahdollisimman ohut pohja kaulimen avulla. En itse ollenkaan pidä liian paksuista pizzapohjista.
Jos haluat tehdä pyöreitä hiukan pienempiä pizzoja, saat tästä taikinamäärästä kaksi isompaa pyöreää tai kolme pienempää.

Vinkki: Siirrä pohja leivinpapereineen uunipellille ennen kuin laitat täytteet. Muuten voi koko komeus lipsahtaa lattialle paperia pellille vedettäessä, jos täytteitä on muhkeasti!

Täytteet tietenkin sitten oman mielen mukaan, mutta seuraavat asiat laitan itse lempipizzaani:
-tomaattikastike, joka ei ole mitään laihaa luirua, vaan 50% tomaattipuretta ja 50% ketsuppia sekoitettuna paksuksi mutta helposti levittyväksi pohjaksi. Älä säästele aineksia
-siivuja tuoreista herkkusienistä
-aurinkokuivatun tomaatin (pieniä) palasia
-vuodenajasta riippuen mahdollisesti tuoreita parsatankoja
-oliiveja siivuina
-halloumi- tai mozzarellajuuston paloja
-siivuja tuoreesta tomaatista
-juustoraaste, jonka laitan kaikkien täytteiden päälle on itselläni yleensä emmentalia. Siinä on tarpeeksi makua, ei siis mitään kauppojen pliisua ”pizzajuustoraastetta”…!
-paistamisen jälkeen pinnalle tuoretta rucolaa

Maustamiseen pizzamaustesekoitusta, se sisältää sopivasti erilaisia mausteita.

Lopuksi vielä paistamisesta:

Suomalainen mieshän ei laitteiden käyttöohjekirjoja lue, mitäpä sitä turhaan… Mutta itse opin kantapään kautta (manattuani uutta hienoa erillisuuniamme usein ja etenkin aina pizzapaiston yhteydessä perin epäkelvoksi), että uuneissa on aivan oma erillinen pizzanpaisto-ohjelma! Tämän valaistumisen kautta myös paistaminen, eli vähintään 250 astetta ja lyhyehkö paistoaika (luokkaa 8 minuuttia), tuottaa parhaan lopputuloksen.

Kertaus

Tähän siis pystyy, vaikka jauhopeukalo olisi keskellä kämmentä. Rohkeasti vaan, mielikuvituksen ollessa ainoa raja!

Coda

Pizzalla on minulle erityinen merkitys siksi, että oli se ruoka, jolla n. 37 vuotta sitten onnistuin tekemään vaikutuksen nuoreen neitoon, joka on nyt ollut puolisoni 36 vuoden ajan.

(coda eli kooda, musiikillisen kokonaisuuden päätöselementti)

Konserttisuositus

“Oikeastaan on vaikea poimia yksittäisiä teoksia/konsertteja. Sanoisin, että kannattaa tulla konserttiin aina, kun vain voi. Jos ja kun konsertteihin taas pääsee, siellä on varmasti turvallista olla, ja livemusiikki on aina kokemisen arvoista. Tietoisuus siitä, kuinka hienoa on musiikki elävänä esityksenä ehkä jää joskus tämän kaiken jälkeen jäljelle yhtenä harvoista positiivista seikoista pandemian ajoilta.

Ja kaamospizzaa värkätessä voi laittaa soimaan vaikkapa Mendelssohnin nelosen, Italialaisen Sinfonian. Sekin ilmestynee taas aikanaan myös RSO:n ohjelmiin.”

Jussi Särkkä

RSO:n 2. soolofagotisti ja RSO:ssa vuodesta 1995 lähtien. Sitä ennen hän soitti Joensuun ja Helsingin kaupunginorkestereissa ja Suomen kansallisoopperan orkesterissa. Hän on toiminut pitkään myös Sibelius-Akatemian lehtorina. Jussi Särkkä on Avanti!-kamariorkesterin perustajajäseniä, Suomalaisen Kamariorkesterin äänenjohtaja sekä soittaa myös periodisoittimia. Uudenkaupungin Crusell-viikon taiteellisena johtajana hän oli 2006–2011.

Musiikin lisäksi Jussin sydänlihasta lämmittää myös kestävyysurheilu eri muodoissaan: juoksu, rullaluistelu, suunnistus, pyöräily ja aivan erityisesti murtomaahiihto, jota harrastamassa hänet on nähty lumisissa oloissa usein jopa kesällä. Mieltymykset hyvään ruokaan ja viiniin sekä tsekkioluisiin jarruttavat kuitenkin hiukan hänen tuloskehitystään urheilijana.

Lähteenä RSO:n nettisivujen yle.fi/RSO muusikkoesittelyt (KLIK)

Katso Yle Areenasta Ihmiset orkesterissa -sarjasta Jussi Särkän osuus, jossa hän kiittää RSO:n yleisöä mm. ennakkoluulottomuudesta. (KLIK)

Faust, Šostakovitš… RSOn kevätkausi jatkuu monipuolisena

Faust, Šostakovitš… RSOn kevätkausi jatkuu monipuolisena

RSO:n syyskauden teemat jatkuvat myös keväällä, uutta musiikkia on tarjolla runsaasti. ”Laaja, monipuolinen repertuaari motivoi myös muusikoita”, RSOn toinen soolofagotisti Jussi Särkkä kiteytti. RSOn ystäville järjestetyssä tilaisuudessa hän ja ystäväyhdistyksen varapuheenjohtaja Heikki Valsta seuloivat esiin orkesterin kevätkauden ohjelmiston parhaat palat.

Yhä ajankohtainen Šostakovitš

Dmitri Šostakovitš jatkaa kevään säveltäjänimenä. Kevätkaudella RSO esittää peräti neljä hänen sinfoniaansa: 9:nnen, 10:nnen, 11:nnen ja 14:nnen sekä molemmat viulukonsertot. 9. sinfonia on sävelletty vuonna 1945, muut 1950-luvulla Stalinin kuoleman jälkeen.

”Šostakovitšin musiikki on edelleen pelottavan ajankohtaista. Hän eli jatkuvassa poliittisen koneiston puristuksessa ja henkilökohtaisen uhan alla. Hänen traumansa purkautuvat esiin hänen teoksistaan yhä ajankohtaisina”, Jussi Särkkä sanoi. Särkän mukaan Šostakovitšin musiikissa on suurimmat fagottiosuudet, mitä ylipäätään fagotille on kirjoitettu. ”Orkesterin ja fagotin dialogissa edellinen on murskaava koneisto, johon fagotin monologit tuovat omat yksilölliset tuskanhuutonsa.”

Syksyn Faust-teema huipentuu tammikuun puolimaissa Hector Berliozin Faustin tuomiolla, jonka Hannu Lintu johtaa. Solisteina ovat John Irvin, Florian Boesch, Markus Suihkonen ja Tuija Knihtilä. Mukana ovat Jani Sivénin valmentama Musiikkitalon kuoro ja Pasi Hyökin Ylioppilaskunnan Laulajat.

RSO:n toinen soolofagotisti Jussi Särkkä oli pukeutunut frakkiin, sillä kevätkauden ensimmäinen konsertti alkoi heti ystäväyhdistyksen tilaisuuden jälkeen.

Uusia ja kiinnostavia kapellimestareita

Monesta muusta sinfoniaorkesterista poiketen RSO:lla ei ole päävierailijaa. Jussi Särkkä pitää käytäntöä hyvänä. ”Se antaa hiukan enemmän vapautta valita hyviä ja kiinnostavia yhteistyökapellimestareita ylikapellimestarin vapaavuoroilla. Ollaan tähän tyytyväisiä. Toinen yleinen tyytyväisyydenaihe on pitkäjänteinen ohjelmistosuunnittelu. Orkesteri tietää tulevan ohjelmiston pääteokset pari vuotta eteenpäin.”

Vakituisen päävierailijan sijaan RSOn kunniakapellimestarit vierailevat säännöllisesti. Tammikuun lopulla RSO:ta saapuukin johtamaan orkesterin kunniakapellimestari Sakari Oramo. Oramon johtamassa konsertissa kuullaan Aarre Merikannon kaksi teosta, Fantasia ja Ekho, tanskalaisen Rued Langgaardin Sinfonia n:ro 6 ja Richard Straussin – RSOn syys- ja kevätkauden toisen merkittävän säveltäjän Vier letzte Lieder. Solistina on sopraano Anu Komsi. – Sakari Oramosta Särkkä nostaa esiin hänen taitonsa valita mielenkiintoisia uusia juttuja, tässä konsertissa ne ovat Strauss-helmiä.

Maaliskuun puolivälissä orkesteria johtaa sen toinen kunniakapellimestari, Jukka-Pekka Saraste. Ohjelmassa on kaksi sinfoniaa, Šostakovitšin 14:s ja Tšaikovskin 6:s eli ”Pateettinen”. Edellisen solisteina ovat sopraano Jelena Pankratova ja basso Mihail Petrenko.

Collon oli yksituumainen valinta

Helmikuussa korokkeelle nousee RSOn tuleva ylikapellimestari Nicholas Collon. Perjantain 14.2 ohjelmassa on Kalevi Ahon Sinfonisia tansseja, Thomas Adesin Viulukonsertto ”Concentric Paths op 23” solistinaan Pekka Kuusisto.

”Oliko Nicholas Collonin valinta RSOn ylikapellimestariksi rakkautta ensi silmäyksellä?”, Heikki Valsta kysyi Jussi Särkältä. ”Kyllä niin voi sanoa. En ole tähänastisen urani aikana kokenut missään orkesterissa yhtään näin yksituumaista valintaa, vaikka Collon oli johtanut orkesteriamme vain kerran ennen nimitystään.”

”Puhaltakakollegaltani, joka varmaan hyvistä syistä suhtautuu kapellimestareihin hyvin kriittisesti, tuli ensikonsertin harjoitustauolla paljon puhuva kommentti: Tämähän on liian hyvää ollakseen totta!”

Jussi Särkkä muistaa vielä Collonin ensimmäisestä johtamiskerrasta hauskan yksityiskohdan: ”Collonin noustessa korokkeelle joku yleisöstä huusi bravo, vaikkei orkesteri ollut vielä aloittanutkaan.”

Muistutettakoon, että Nicholas Collonin ja RSOn kenraaliharjoitus 14.2.2020 on vain RSOn ystävien jäsenille.

Musiikkitalon Terassilämpiöön oli kokoontunut iso joukko ystäväyhdistyksen jäseniä kuulemaan, mitä herkkuja orkesteri kevätkaudella tarjoaa. Edessä keskellä istuvat ystäväyhdistyksen puheenjohtaja Eija Kujala ja taloudenhoitaja Kaisa Ala.

Pultista orkesterin eteen

Maaliskuun ensimmäisessä konsertissa kapellimestari Han-Na Changin vierellä seisoo RSOn oma soolohuilisti Yuki Kojama, joka esittää Carl Nielsenin Huilukonserton. Konsertin päättää Šostakovitšin 10. sinfonia.

Jussi Särkän mukaan tällainen tilanne on ”kuumottava”. ”Jännittäminen oman orkesterin edessä on tietenkin yksilöllistä. On jotenkin epäloogista, että tyrimistä oman porukan edessä jännittää enemmän kuin esiintymistä vieraassa salissa, vaikka tietää, että kollegat ovat 100-prosenttisesti mukana. Tilanne on vähän vastaava kuin koesoitossa, kun on hakenut korkeampaa vakanssia orkesterista.”

Huhtikuu alkaa Suomen tuoreimman kapellimestarikomeetan Klaus Mäkelän johdolla. RSO kantaesittää Sauli Zinovjevin sille ja Ruotsin radiolle säveltämän Pianokonserton ja Anton Brucknerin 5:nnen sinfonian. ”On mielenkiintoista, että Klaus Mäkelä on tarttunut tähän teokseen. Yleensä Bruckner tulee kapellimestareiden ohjelmistoon vähän varttuneemmalla iällä”, Jukka Särkkä totesi.

Zinovjevin konserton tulkitsee islantilainen pianovirtuoosi Vikingur Olafsson.

Kuorojen juhlaa

Suomen merkittävimpiin lukeutuva mieskuoro, Polyteknikkojen Kuoro täyttää tänä vuonna 120 vuotta. Juhlakonsertissaan se esittää Lotta Wennäkosken Uniin asti  -kuoroteoksen ja sillä on osansa Ferruccio Busonin Pianokonsertossa. Pianosolistina on Igor Levit. Busonilta kuullaan myös Berceuse élégiaque. Hannu Lintu johtaa.

Konserttikausi päättyy Dima Slobodenioukin johtaman Sinfonia Lahden vierailukonserttiin. Se esittää Prokofjevin Sinfonia concertante e-mollin, Modest Musorgskin Yön autiolla vuorella ja päättää Šostakovitšin suurten orkesteriteosten sarjan 9:nnellä sinfonialla. Sellosolistina on Jan-Erik Gustafsson.

Jussi Särkkä on pitkään soittanut RSO:ssa ja niinpä hänellä oli myös paljon muistoja orkesterista ja sen kapellimestareista.

Kamarisoitto kiinnostaa muusikoita

Kamarimusiikin soittaminen on RSOn muusikoiden keskuudessa erittäin haluttua. Tämän kevään kamarimusiikkifestivaali huhtikuun lopulla on saanut nimekseen Mind. Sen taiteellisina suunnittelijoina ovat ykkösviulisti Tarja-Leena Kirchner ja soolosellisti Tuija Rantamäki.

”Kamarimusiikki on niin kaukana pakkopullasta kuin mahdollista. Se kiinnostaa orkesterin muusikoita äärettömästi. Kamarimusiikki-ideat tuodaan orkesterimuusikoiden sisäisen johtoryhmän käsittelyyn ja niitä viedään yhdessä ideoiden esittäjien kanssa eteenpäin”, Jussi Särkkä kertoi.

Teksti: Pertti Jalonen
Kuvat: Airi Vilhunen ja Pertti Jalonen